Auts. Vaihteeksi tuli nukuttua (enemmän tai vähemmän) putkeen yli 13 tuntia. Joskus keskiyöllä minulle alkoi tulla vähän kipeä olo ja päätä alkoi särkeä, niin päätin mennä ajoissa nukkumaan. Nukahdin joskus yhden kieppeillä ja melkein heti kun menin sänkyyn. Päätä särki ja se pieni valo, joka tuli ikkunasta verhon läpi, tuntui melkein kuin jollain laservalolla olisi osoitettu suoraan silmiin.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Nukuin sitten pätkissä melko pinnallista unta, kun aina välillä heräsin siihen päänsärkyyn ja yritin löytää mukavan asennon, jossa se valo ei olisi päässyt häikäisemään. Sain nukuttua lopulta jonkin verran, mutta puoli seitsemältä heräsin siihen, että päätäni särki vielä enemmän kuin nukkumaan mentäessä ja minulla oli kauhean huono olo. Häivyin huoneestani ja lukittauduin vessaan. Siellä oli mukavan viileää ja pimeää. Vaikkakaan ei tarpeeksi pimeää, kuten ei koskaan migreenin aikana. En laittanut valoja, mutta oven reunoista pääsi vähän valoa käytävästä ja se tuntui melkein kuin loisteputkilampulta.

 

Otin sitten maksimiannoksen migreenilääkettä ja vatsaa rauhoittavan kapselin siinä toivossa, että se ehtisi vaikuttaa ennen kuin oksentelu alkaisi. Sitten menin takaisin nukkumaan ja sain itse asiassa nukuttuakin ihan hyvin ja päänsärky lähti. Ainakin melkein. Nyt se on vielä hieman arka.

 

Pitäisi vaihteeksi siivota. Lauantaina on jonkinmoiset juhlat jossain jonkun sukulaisen luona (joku isän puolen sukulainen, joka täyttää 80) ja sen jälkeen yhdet sukulaiset tulevat meille yöpymään. He nukkuvat tässä huoneessa, tässä tietokonehuoneessa, joten minut eristetään raa’asti netistä siksi aikaa. Ja tämä huone pitäisi muka siivotakin. Plääh.

 

Olen vaihteeksi kauhean tylsistynyt. En tee mitään, en ole yhteydessä kehenkään. Olen vain omissa oloissani, enkä missään vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Lukuun ottamatta tietysti sellaista: ”Tuutko katsomaan tämän ohjelman?” ja ””Nyt olis ruoka” ja ”Herätänkö sut aamulla?” Muuten – ei mitään. Makaan vain ulkona aurinkotuolissa ottamassa aurinkoa ja lukemassa tai istun sisällä koneen ääressä ja katson Sinkkuelämää-DVD:itä koneella.

 

Niin joo, ja lakkaan kynsiäni. Kynnet ovat jo nyt niin pitkät, että ne on parempi lakata, että niillä voisi tehdäkin jotain ilman että tarvitsee pelätä koko ajan, että kynnet katkeavat. Mutta tämä violetti lakka, jota minulla nyt on, on aika huonoa. Se jää liian pehmeäksi tai ainakin sen kuivumisessa kestään sitten monta vuorokautta. Kun nukkuu, niin aamulla se lakka on ihan rypyillä. Sitten vedän kerroksen päällyslakkaa päälle, niin seuraavana päivänä ne rypyttyvät taas vähemmän.

 

Eli periaatteessa: Olen kuolla tylsyyteen, joten pidän parempana nukkua liian paljon, koska se on sentään miellyttävää ja nukkuessa aika kuluu nopeammin, niin ehkä jos jossain on tulossa joku kiva piristävä juttu, niin se tulisi nopeammin. Plääh.