Uutinen paikallislehden etusivulla ison kuvan kera: ”Abien urakka alkoi äidinkielen esseellä”<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

YO-KIRJOITUKSET

[Paikkakunta x]:n lukiosta osallistuu 67 abiturienttia kevään ylioppilaskirjoituksiin.

 

Ylioppilaskirjoitusten viimeinen rutistus käynnistyi maanantaina äidinkielen esseellä. Äidinkielen tekstitaitokoe oli jo 8. helmikuuta. Myös vieraiden kielien kuullun ymmärtämisen kokeet suoritettiin ennen kuin oppilaat lähtivät lukulomalle.

 

”Paljon oli aiheita ja kyllä niistä löytyi itselle sopiva”, totesivat herra V ja herra JE saatuaan äidinkielen aineen kirjoitettua. Herra V kirjoitti esseen verkkovaikuttamisesta, herra JE:n aihe puolestaan löytyi tilastosta, jossa käsiteltiin suosituimpia urheilulajeja. Kokeeseen varattu aika riitti molemmille hyvin.

”Aineen kirjoittaminen puhtaaksi mustekynällä oli vähän hankalaa”, kertoi herra JE. Herra V:n fiilikset olivat hieman varaukselliset esseen suhteen.

”Kun luin aineen lopuksi uudelleen, niin jäi vähän huono fiilis”, herra V tunnusti.

 

Ylioppilaskirjoitukset voi nykyään jakaa useammalle kerralle. Herra JE kirjoitti jo syksyllä terveystiedon kokeen. Herra V kirjoitti syksyllä lyhyen matematiikan. Kummallakin on kirjoitettava äidinkielen kokeen jälkeen vielä kolme muuta koetta.

”Kirjoitan vielä lyhyen matikan ja englannin sekä vapaaehtoisen maantiedon”, herra JE selvitti.

”Minulla on vielä pakollinen englanti ja psykologia. Terveystiedon kirjoitan vapaaehtoisena aineena”, kertoi herra V omasta tilanteestaan.

 

Kirjoitusten jälkeen kumpikin aikoo osallistua jatko-opintojen pääsykokeisiin. Herra V aikoo pitää kirjoitusten jälkeen lomaa ja keskittyä Jyväskylän yliopiston yritystaloustieteiden pääsykokeisiin. Sen jälkeen hän suuntaa heinäkuussa Keuruulle armeijaan.

Herra JE menee kirjoitusten jälkeen töihin Paikkakunta x:n mallastehtaalle. Armeijan harmaat odottavat herra JE:tä vasta ensi vuoden tammikuussa, kun hän astuu palvelukseen Niinisaloon.

”Pyrin ammattikorkeakouluun johonkin rakennusalan koulutukseen joko Vaasaan tai Tampereelle”, kertoi herra JE tulevaisuuden suunnitelmistaan.

 

***

 

Meidän hieno paikallislehti. Ei sentään haastatellut omaa poikaansa. Joo, pikkupaikkakunta mikä pikkupaikkakunta. Lehden päätoimittaja on herra IT:n isä. Hänellä on myös tytär, joka oli vuotta minua vanhempi. Kun olin ykkösellä ja ylsin kirjoituskilpailussa kolmanneksi, tämä tytär voitti sen. Hän oli ihan kivanoloinen, juteltiin jopa pari sanaa.

 

Tuon takia on kauhean kiva lukea paikallislehteä, on hyvin todennäköistä, että ainakin silloin tällöin siellä on joku tuttu. Minä olen itsekin ollut lehdessä... Ainakin kaksi kertaa. Varmaan aika vakio. Kun on rajoitettu määrä ihmisiä, niin sitten siihen lehteen sattuu kauhean usein samoja henkilöitä. Ja jos ei ole tuttua, niin ainakin joku tutun sukulainen tai joku sellainen.