Nyt sitten jo melkein perinteeksi muodostunut sunnuntai aamuyön lyhyt tiivistys hyvästä päivästä.

No, päivä alkoi todella aikaisin, sillä olin jo ennen aamukymmentä Natalian oven takana, kun oltiin edellisenä iltana sovittu, että tulisin hänen luokseen, jotta voisimme mennä hänen talonsa kellarissa olevalle kuntosalille yhdessä. No, niin mentiin ja ensin juteltiin ja jälkeenpäin juteltiin ja sitten Natalia laittoi minulle vielä pyörimään leffan (500 days of Summer), kun hän rupesi tekemään siinä vieressä jotain koulujuttua ja vähän kai kandiakin. Sanoi, että hänen pitäisi kutsua minut jatkuvasti kylään, niin hän saisi koulujuttuja hoidettua. Oli tosi kiva päivä hänen luonaan ja siinä menikin jotain 6 tuntia yhteensä.

No, olin toivonut, että ehtisin ottaa pienet nokoset ennen kuin pitäisi mennä taas Thomasin luo iltamiin, mutta Natalian luona meni niin myöhään, että ehdin vain käydä suihkussa ja laittautua, ennen kuin oli aika lähteä. Tänään oli melko vähän ihmisiä, aika yllättäenkin, mutta fiilis oli hyvä. Tai siis muilla pääasiassa, sillä minulla oli aluksi hieman kurja olo ja meinasin, että pari tuntia istun siellä ja sitten häivyn kotiin ennen kuin hajoan siellä niiden kaikkien ihmisten silmien alla. Siitä leffastakin, jonka olin katsonut Natalialla, oli tullut jotenkin ahdistava fiilis, kun se kertoi rakkaudesta, mutta ei ollut todellakaan rakkaustarina, vaan sellainen liian realistinen, että joku tyyppi ihastuu johonkuhun, joka ei vain tunne tätä kohtaan mitään.

Ja sitten kun oli tämä koti-jupakka niin osastolaiset kysyivät sitten heti, että mitä oikein tapahtui ja mikä fiilis minulla oli. No, fiilikseni loppujen lopuksi alkoi paranemaan illan myötä, vaikka olinkin aluksi todella väsynyt. Sitten ajattelin kuitenkin, että lähden nyt muiden mukaan, kun saahan huomenna (tai siis tänään, sunnuntaina) nukkua ja vielä sitäkin seuraavana päivänä. No käytiin taas karaokebaarissa ja tutustuin paremmin yhteen uudempaan osastolaiseen, joka oli tänään ensimmäistä kertaa mukana näissä iltamissa. Ihan ok tyyppi.

Sitten mentiinkin taas jatkoille saman tyypin luo kuin viime kerralla ja siinä matkalla yksi Thomasin vanha tuttu oli lyöttäytynyt mukaan. Hän oli aika lailla sekaisin, todella kännissä. Melkein odotin, että koska se nyt sitten sammuu. Se vähän latisti iltaa, mutta muuten meni kyllä hyvin.

Jotenkin tunnen hieman, että olen ihan joku täysin viaton kilttityttö ja on outoa, että olen mukana sellaisessa porukassa. Kun siis pienimuotoisilla "jatkoilla" pelattiin taas sitä "En ole koskaan" ja sen lisäksi sitten ns. pullonpyöritystä, mutta järjestyksessä yksi kerrallaan. Homma meni taas sillä lailla villiksi, jollaiseen itse en ole tottunut. Yhdessä vaiheessa yksi miehistä valitsi tehtävän ja hänelle sitten sanottiin, että hänen tulee suudella jotain toista siinä huoneessa. Valitsi sitten vieressä istuvan osastolaisen ja he vetivät kauheat kielarit siinä.

Totuuden sai valita vain korkeintaan kaksi kertaa peräkkäin, joten heti tuon jälkeen minulle tuli tehtävä, mitä olin odottanut kauhulla, sillä Thomas oli pariin otteeseen jo sanonut, että hänellä oli niin hyviä ideoita minun tehtävikseni. Loppujen lopuksi kuitenkin yksi naisista sanoi, että hän oli suunnitellut sitä suutelujuttua minulle, mutta sitten miettivät, että miten sen voisi muuttaa minulle sopivammaksi, että he eivät täysin "traumatisoisi minun herkkää olemustani", joten suudelma vaihdettiin (kielettömään) pusuun, mutta siihen lisättiin sitten vähän lisää määritteitä ja tehtäväni oli sitten pussata jotakuta siinä huoneessa, jota voisin "kiksaista".

Olin taas aika lailla selvä koko ajan, joten siinä tunsi etenkin olonsa ihan takakireäksi jäykkikseksi, kun en tiennyt yhtään, miten homma toimisi, miten vain lähtisin lähestymään jotakuta pussatakseni? Olin suunnitellut, että "turvallinen" vaihtoehto olisi valita joku naisista, koska jotenkin miellän sen vähemmän riskialttiiksi. Mutta sitten kun siihen lisättiin tuo "kiksautus", niin hämmennyin kauheasti, mutta lopulta sain itseni kasattua ja Thomas tuli hollille, joten minä sitten suutelin häntä.

Joo, siis oikeasti, vau. Se kuulostaa hienommalta kuin mitä se ehkä oli. En tiedä. Ajattelen kai asiaa liian konkreettisesti ja käytännönläheisesti. Ensiksi ajattelen, että nopeasti tuikkaan pusun poskelle, mutta Thomas sitten käänsi päätään niin, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pussata häntä kevyesti ja viattomasti ja lyhyesti ja tylsästi huulille. Mutta oli se silti sellainen, että sen jälkeen on hieman hymyilyttänyt. Etenkin kun Thomas sitten heti sen jälkeen sanoi, että se oli kyllä parasta, mitä hänelle on sattunut kahteen viikkoon.

No se ei jäänyt illan ainoaksi suukoksi minunkaan osaltani. Muutamat vetivät kielareita (Thomas ei kylläkään kauheasti intoutunut asiasta muiden kanssa), mutta sitten yksi naisista sai tehtäväkseen suudella jokaista siellä huoneessa ja niin tuli sitten koettua myös ensimmäinen suudelma naisen kanssa. Mut ei se silti ollut sama asia.

No, vähän aikaa sitten tulin tosiaan kotiin ja kaikkia halattiin (paitsi sitä liian humaltunutta) ja Thomas sanoi minulle halatessaan, että pitää tosiaan katsoa sitten viikolla, että nähdään jossain ja kulutetaan pitkäksi käyvää aikaa.

Hitto, toisaalta tunnen välillä, että minä saan jotenkin yllätettyä hänet, mutta välillä tuntuu sitten siltä, että olen ihan hänen johdateltavissaan ja jos hän haluaa johdatella harhaan tai muuten vietellä, niin olen todennäköisesti ihan myyty vain. Ei kyllä pitäisi olla, mutta hänessä on vain sellaista jonkinlaista jännää, joka on jo pitemmän aikaa tuntunut äärettömän kiehtovalta. Hitto, olen ihan oikeasti ihstunut, mikä on tyhmää.

Pakko ruveta nukkumaan, kun silmät painuvat kohta väkisin kiinni.