No niin. Fontti on kerrankin kohdallaan. Muu sitten ei oikein olekaan. Edellisen kirjoitukseni jälkeen kuuntelin vain uudestaan ja uudestaan Pinkin So What -biisiä, lauloin mukana ja pääsinkin fiilikseen. Pystyin jopa näkemään kaikki uudet mahdollisuudet, joita avautuisi, jos minun ja Jaskan suhde nyt loppuisi. Voisin treffailla ihmisiä taas, vaikkakaan ketään oikeasti kiinnostavaa ei ole näkyvillä. Vaikka olen ollut yhdessä Jaskan kanssa nyt, niin aina vähän väliä joku toinen mies tekee tai sanoo jotain, mistä saan kuvan, että hän olisi kiinnostunut.

Yksikin kysyi joskus myöhään yöllä Facebookissa että mitä tarkalleen sun ja Jaskan välillä on - mikä ei sinänsä ole vielä epäilyttävää - mutta sitten seuraavana päivänä kun juteltiin taas, hän katsoi viestejään taaksepäin ja sanoi, että mitä kaikkea hän on mennytkään kysylemään ja sanomaan, ja selitti, että oli ollut humalassa, eikä muistanut siitä meidän yöllisestä juttelusta paljoakaan. No, ihan sama.

So what, I'm still a rock star, I've got my rock moves, and I don't need you!

Tuo on vähän kuin mantra nyt. Ehkä se kuulostaa aika itsekkäältä ja omahyväiseltä, koska en ole mikään rokkistara. Mutta voin laittaa päälleni kivat vaatteet, laittaa meikin ja tukan, ja mennä johonkin yökerhoon ja olla siellä itsevarmasti ja silloin voi hieman tuntea olevansa rokkitähti, kun sillä hetkellä on ehkä tyytyväinen kroppaansa ja siihen, että ei näytä kuitenkaan sellaiselta halvalta tyypiltä.

And guess what, I'm having more fun, and now that we're done, I'm gonna show you tonight: I'm alright, I'm just fine.

Toisaalta tämä koko riita-/eroamishomma on lähinnä suuri kämmäys. Itse otin aiheen esille sanomalla, että eikö tässä olis nyt sulle hyvä paikka lopettaa tämä meidän suhde, jos se käy liian raskaaksi. Voisin sanoa, että en tiedä, miksi sanoin noin, mutta tiedän kyllä. Halusin testata häntä, halusin kuulla häneltä: "Mitä ihmettä puhut, kaikissa suhteissa on ylä- ja alamäet, ja en todellakaan halua lopettaa tätä meidän suhdetta." Ei hän sanonut noin. Mietti todella paljon ja sitten yritin selittää, mtien näin, että hänen oli vaikea suhtautua minun ongelmiini ja että halusin olla jalo ja tarjota hänelle nyt paikan päästä tästä suhteesta helposti.

Puhuttiin aika paljon, yritin pysyä todella asiallisena, mikä toimi, kunnes Jaska sanoi, että ehkä on hyvä vaan kaikkien kannalta, että lopetetaan tämä suhde tähän. Sitähän olin kai hakenut, paitsi että en ollut oikeasti, mutta siinä se tuli noin helposti. Siinä kohtaa sitten minulle iski ihan järjetön tarve anella hänet takaisin. No, Jaska sitten lopulta perui tuon, koska nähdään huomenna ja puhutaan asiasta.

Oli kyllä kauhea tunne kuulla ne sanat taas Jaskalta, vaikka olin varautunutkin siihen. En vain kyllä ajatellut, että tämä menisi näin pitkälle. Jaska epäili sitten jossain vaihessa sitäkin että tämä on minun yritykseni päästä tästä suhteesta eroon. Sanoi kuitenkin, että olen niin ihana ja että hän tykkään sinusta todella todella paljon. Itse sanoin vain, että minäkin tykkään hänestä, enkä haluaisi suhdetta lopettaa, mutta mietin, että tuottaako tämä meidän suhde Jaskalle enemmän hyvää vai pahaa. Jaska itsekin sanoi, että jos erottaisiin, niin hänellä olisi yhden ihmisen huolet vähemmän.

Mietin myös e-pillereitä. Nyt on ensimmäinen taukoviikko, eli en ole kolmeen päivään ottanut mitään. Tämä hajoamiseni nyt on ollut jotenkin erilaisempaa, koska en ole ollut itsetuhoinen, enkä ole oikeastaan edes ajatellut sellaista. Mietin, että hyvä keksintö tämä e-pilleri, kun se on useampaan otteeseen saanut minut ja Jaskan melkein eroamaan, koska mielialani heittelehtii niin pahasti.

Tuntuu typerältä, että otin koko aiheen puheeksi Jaskan kanssa. Jos en olisi, kaikki olisi ihan hyvin. Todella ärsyttävää, että itse koen pystyväni suhtautumaan asioihin hyvin, mutta Jaska ei ole niin hyvä siinä. Ja joskus olen surullinen ja joskus itkenkin, sille ei voi mitään, ja mikä suhde se ylipäätään on, että tulee jätetyksi heti kun on yhtään "hankala", ihan pikkuasioissakin.

Otin taas rauhoittavan iltalääkeiden kanssa, vaikkei edelleenkään saisi. Se alkaa vaikuttamaan, niin kohta varmaan sammun taas. En vain haluaisi erota Jaskasta, mutta haluaisin olla sellaisen ihmisen kanssa, joka todella haluaa myös itse olla siinä suhteessa. Mutta olen hyvä kinumaan kasvotusten. Eikä tällä kertaa kyse ole mistään valtapelistä tai huijaamisesta, koska oikeasti haluaisin olla Jaskan kanssa. Ei hän ole Thomas, mutta tuntuu, että meidän välinen suhde on niin avoin, että voidaan jutella tästä eroamisestakin yhdessä.

Nyt lääke alkaa vaikuttaman niin että, melkein jokaisen sanan jälkeen pitää miettiä, että mitä sitä olikaan sanomassa. Mutta saa nähdä. Tästä suhteesta ei kyllä löydy tietä, jota olisi helppo kulkea, mutta silti haluaisin vielä yrittää.