Päiväni tekemiset voi tosiaan tiivistää noihin asioihin. Ainakin jos siihen lisää vielä Everwoodin katselun sekä ikävän päänsäryn. Sitruunakakkua tuli leivottua äidin kanssa ja käytyä taas keskustelu (tai pikemminkin väittely) siitä, kirjoitanko fysiikan vai en. Äiti kai haluaisi minusta sen neurologin tai neurokirurgin, mitä joskus suunnittelin. Mutta minä en vain halua lääkäriksi. Neurologiaakin suunnittelin vain siksi, että jos ei ole mitään ammattia mistä pidän, niin kai on parempi tehdä jotain sellaista epäkivaa ammattia, josta edes maksetaan hyvin.

Mutta nykyään houkuttelisi vaihtoehto mennä opiskelemaan matemaattisluonnontieteelliselle linjalle lääketieteellisen sijaan. Biologia on ainakin kiehtonut minua iät ja ajat, kun taas matikka ja fysiikka ovat alkaneet nyt muuttua ylivoimaisen vaikeaksi "pakkopullaksi". Tietysti luen fysiikkaa ja pitkää matikkaa, mutta tuntuu yhä enemmän siltä, että luen niitä aineita, koska haluan erottua joukosta. Fysiikassakin on enää minun lisäkseni vain yksi tyttö, mutta 19 poikaa. Ja jostainhan ne kurssitkin on kokoon raavittava. Hmph.

Silti, jos valitsisin luonnontieteet lääketieteen sijaan, niin mitä ammattivaihtoehtoja minulla olisi? Opettaja? Se on kuitenkin ammatti, jonka olen sulkenut pois jo ajat sitten. Minä luultavasti vihaisin olla opettaja, paitsi olisi tietysti äärettömän kivaa antaa kiusankappaleille jälki-istuntoa, mutta muuten... Ja neurologit ansaitsevat hyvin ja vapaita työpaikkojakin taitaa olla. Eikä kukaan voisi edes kritisoida opiskeluvalintaaani kysymällä "miksi sä nyt jotain sellaista turhaa opiskelet". Toinen hmph.

Tänään oli kuitenkin parempi päivä. Ainakin parempi kuin eilen. Ei ole tullut tänään edes itkettyä kertaakaan. No, päänsärky, tuskailu opiskelupaikan valinnasta ja painajaiset korvasivat paljon angstin puutetta, mutta parempi silti näin. Tänään on hyvä olo.