Olin tänään ensin töissä ja sitten Harjoittelupaikkarohmun musiikkiesitysjutussa. Oli ihan jees, myös Kovaääninen tyyppi oli siellä, joten istuin hänen kanssaan ja vähän juteltiinkin siinä. Hän on kylläkin vain niin omissa maailmoissaan, että ilmeisesti vain Lester pystyy riuhtaisemaan hänet hetkellisesti irti niistä. Mutta ihan okei keskustelu, saatiin vähän vaihdettua jotain kuulumisia, kun hän ei siellä meidän ryhmässäkään kerro asioistaan. Ja minä sain osoitettua hänelle, että minua silti kiinnostaa, että miten hänellä menee asioiden kanssa.

Harjoittelupaikkarohmun kanssa ei kauheasti juteltu, mutta muutama sana vaihdettiin. Hän pyysi tulemaan niihin hänen musiikkijuttuihinsa jatkossakin ja kysyi, että oltiinko minä ja Kovaääninen tyyppi suunniteltu jotain omia jatkoja sille illalle. Minä siihen sanoin, että siis Kovaääninen tyyppi lähti jo varmaan kymmenen minuuttia sitten. Siis tosiaan heti kun se esitys loppui, niin Kovaääninen tyyppi pomppasi pystyyn ja sanoi, että hän lähtee, näkyillään, tms. Itse olisin ollut valmis johonkin jatkoillekin, mutta Kovaääninen tyyppi lähti ja Harjoittelupaikkarohmullakin oli sen musiikkijutun viralliset jatkot. Niin tulin sitten kotiin, mikä hieman harmitti, mutta on ihan okei, koska nyt saan luettua lisää kirjatenttiin, vaikka töissä oli aika hiljainen päivä ja ehdin kirjoittaa 17 sivua muistiinpanoja vain työpäivän aikana. Olen ihan viimeisen kirjan lopussa, nyt pitää vain opetella vielä ne muistiinpanoissa olevat asiat ja kun pelkkiä muistiinpanojakin on yhteensä... 221 sivua tällä hetkellä. Mutta neljän kirjan asiaksi tiivistettynä se on ihan ok, etenkin kun se on sellaisessa aika kevyessä ranskalaisten viivojen ja palluroiden muodossa. Mutta ehkä saan tehtyä kirjatentin ensi viikolla ja sen jälkeen kanditutkinto olisi valmis. Vihdoin.

Ja sitten onkin edessä se koodauksen lopputyö, jota olen hyvillä mielin lykännyt, koska deadline on vasta kuun lopussa ja kandi on tärkeämpää saada nyt lopultakin ulos... ja niin kauan kun en ole palauttanut lopputyötäni, minun ei tarvitse tehdä mitään aloitetta Koodariopettajalle. Pyörittelen asiaa mielessäni jatkuvasti ja yritän löytää jonkun todisteen joko siitä, että hän pitää minusta romanttisessa mielessä tai sitten että ei pidä. Mutta sellaista ei tietenkään löydy. Ja ei, intuitiota ei lasketa.

Siihen osittain liittyen tosin... Voin olla ihan väärässä, mutta tämä on se intuitio-juttu. Olen miettinyt viime aikoina, että voisiko Harjoittelupaikkarohmu olla ihastunut minuun. Joskus aikaisemmin mietin asiaa, kun meidän ryhmäkeskustelussa hän vastasi johonkin viestiini jotenkin yllättävästi liittämällä tyyliin jonkun sydänhymiön johonkin, mihin se ei minusta millään lailla olisi kuulunut. Kiinnitin siihen kyllä silloin huomiota, mutta yritin ajatella, että no yksi hymiö sinne tai tänne - etenkin kun en ole saanut mitenkään muuten hänestä sellaista fiilistä, että hän pitäisi minusta. Hän puhuu minulle jatkuvasti kaikista ihastuksistaan ja naisjutuistaan, minkä olen ottanut sellaisena platonisen ystävyyden osoituksena. Ja me ollaan molemmat ainoita yli kolmekymppisiä, joten olen ajatellut, että hän on vähän niin kuin minun liittolaiseni ja minä olen hänen liittolaisensa.

Mutta silloin kun oli se yhteishengaus ja kerroin muille siitä, miten Koodariopettaja oli mielestäni ihana, Kissanainenkin naurahti ja sanoi, että odota, että Harjoittelupaikkarohmu tulee - hän varmasti osaa arvostaa sitä. Ja mentiin Harjoittelupaikkarohmun kanssa sitten kaksistaan tupakalle jossain vaiheessa ja kerroin silloin Koodariopettajasta ja vähän avauduin siitä, miksi hän on niin ihana. Hän ei selkeästikään halunnut kuunnella sitä, vaan kun olin juuri sanomassa siitä miten hän kommentoi Star Wars -mietelauseitani, Harjoittelupaikkarohmu sanoi kesken lauseeni, että mennään takaisin sisään ja lähti kävelemään kohti ovea. Tunsin oloni jotenkin ikäväksi, koska niin kuin Kissanainenkin oli sanonut, minäkin ajattelin että Harjoittelupaikkarohmu jos kuka osaa arvostaa tätä avautumistani. Hän lähti aikaisin kotiin, mutta laittoi yksityisen viestin WhatsAppin kautta myöhemmin, jonka huomasin silloin kun minä, Jyn, Arrow ja Lester oltiin jo seuraavassa pubissa.

Ai niin, olin kirjoittamassa tätä. Juteltiin Natalian kanssa sellainen kevyt puolentoista tunnin puhelu. Oli ihan kiva, me ollaan nyt Natalian kanssa viime kesän kolhuista huolimatta taas lähennytty hieman.

No joo, mutta siis Harjoittelupaikkarohmu laittoi silloin varmaan tunti kotiinlähtönsä jälkeen viestin, jossa sanoi pohtineensa asiaa ja että taitaa kyllä hahmottaa sen minun Koodariopettaja-juttuni, että miksi. Tuntui oudolta, että hänellä olisi kestänyt niin kauan hahmottaa se, kun hän itse puhuu noista asioista meille ja minulle koko ajan. Ja tuntuu oudolta, että hän silti laittoi sen viestin. Ainut ajatus, joka minulle tuosta tulee, on se, että hän reagoi siihen jotenkin tunteella silloin kasvotusten siihen Koodariopettaja-juttuun ja ehkä tajusi itsekin, että ei ollut hoitanut hommaa ihan kaikkien sosiaalisten sääntöjen mukaan. Kun hänen viestistäänkin tuli jotenkin sellainen fiilis, että hän ei olisi halunnut sanoa sitäkään, kun siinä oli kauheasti kiertelyä ja kaartelua, "taitaa kyllä hahmottaa" ja "että miksi". Niin kuin Arrow reagoi sillä lailla kivasti, että eeeeee, en ole ehkä samaa mieltä Koodariopettajan upeudesta, mutta alan todellakin shipata teitä! Oletin, että Harjoittelupaikkarohmukin olisi sanonut jotain tuollaista.

No, ehkä olen tehnyt Koodariopettaja/Lester-avautumisieni kautta hänelle selväksi, että ajattelen hänestä kaverina. Tosin viimeksi eilen hämäännyin, kun hän mainosti sitä musiikkijuttujaan meidän ryhmässä ja minä laitoin, että jaa, laitetaanpas harkintaan, kun työvuorokin loppuisi juuri sopivasti ja että näköjään heillä on yksi diggailemani musiikkijuttu osana sitä. Hän vastasi siihen laittamalla pelkästään kaksi sydäntä. Sen jälkeen hän laittoi vielä uuden viestin, jossa luki pelkästään: "Nii" yhdistettynä aurinkolasiemojiin. Ja tämä siis meidän ryhmäkeskustelussa. Siitä tuli jotenkin sellainen olo, että tuo ei nyt ollut ihan sellainen reaktio jota odotin. Ja heti mietin, että nyt ne kaikki muut saa jotenkin ihan väärän kuvan, että minulla ja Harjoittelupaikkarohmulla olisi jotain meneillään. Ja tänäänkin siellä musiikkijutussa hän sanoi, että kiva kun tulit. Mikä on tietysti ihan ok asia sanoa, mutta tuntui oudolta, kun minä olin pohjustanut tulemiseni mentaliteetilla "ei mulla oo parempaakaan tekemistä" ja hän ei reagoi siihen mitenkään vitsillä tai normaalisti kaverillisesti, vaan menee jotenkin syviin vesiin sanomalla melko vakavin ilmein, että oli kiva että tulin.

Kohta on keskiyö, ehkä teen vielä loppuun tuon kirjan, vaikka olenkin tuhlannut nyt koko loppuillan kaikenlaiseen turhuuteen, mutta huomenna ja ylihuomenna on vapaata, niin keskityn nyt täysillä näihin yliopistojuttuihin, niin saan ne pois alta.