Näin Nataliaa tänään. Mainitsin hänelle siitä, että olen miettinyt kauheasti sitä, että menisin Lontooseen Hobitti kolmosen maailman ensi-iltaan, mutta en tiedä olisiko pitänyt sanoa, koska olisin ehkä toivonut, että minua oltaisiin hillitty vähän ja sanottu, että kun sinulla on tenttikin sinä päivänä, niin et voi mennä, koska sinulla on VELVOLLISUUKSIA. Mutta Natalia sanoi, että kun hän siinä katseli minua, niin hänestä näytti siltä, että minun pitäisi ehdottomasti mennä sinne, koska selkeästi se olisi iso juttu minulle. Ja nyt jotenkin innostuin entistä enemmän siitä mahdollisuudesta ja katsoin jo lentolippujakin ja mahdollisia yöpymispaikkoja, ja nyt tuntuu siltä, että minun pitäisi mennä. Toisaalta ehkä vähän pelkään, koska se olisi vähän niin kuin hetken mielijohteesta tehty matka, ja mitä siitä tulisi, ja toisaalta tosiaan toivon, että joku muu tekisi sen päätöksen puolestani. Toisaalta ajattelen, että tämä on ehkä viimeinen mahdollisuus mennä mihinkään Tolkien maailman ensi-iltaan ja nähdä sitten tuon trilogian näyttelijöitäkin! Ja minulla periaatteessa olisi varaakin siihen, kun kerran jatkuvasti vain säästän ja säästän ja säästän, niin tämä voisi olla hetki käyttää niitä säästöjä. Ja tämä voisi tavallaan olla irtiotto tästä kurjasta syksystä, kun onhan se ollut ankea, kun alkusyksystä oli se ero ja olen ollut yksinäinen ja tehnyt kauheasti töitä yliopistojuttujen eteen.

Aion kyllä vielä sanoa tästä asiasta terapiassa ja miettiä siellä onko tämä nyt hyvä, ja sitten mainita asian äidillenikin ja katsoa miten hän reagoi, niin ehkä sitten tiedän vähän paremmin. Äitini kyllä aina sanoo, että minä kysyn häneltä asioista mielipiteitä ihan turhaan kun "aina" teen toisin kuin hän neuvoisi. Mutta siinä pystyy arvioimaan paremmin sitä omaakin halua lähteä sinne, kun joku toinen sanoo siitä mielipiteen, vaikka jonkun negatiivisenkin, kun sitten jos huomaa, että se negatiivinen neuvo harmittaa todella, niin sitten voi huomata, että oikeasti haluaakin sitä enemmän kuin oli aikaisemmin tajunnut.

Mutta se olisi niin siistiä. Katselin lentoja ja jos menisin sinne jo tiistaina, ensi-ilta olisi keskiviikkona, ja sitten tulisin takaisin torstaina, niin sitten ehtisin hetken nauttia Lontoostakin ja mennä ostamaan Govent Gardenin Tea Housesta teetä, ja vaikka Hamleysiltä veljelleni palapelin (hänellä alkaa oikeasti olemaan ihan järkyttävä määrä palapelejä), ja sitten voisin vielä shoppailla Oxford Streetillä. Mietin kyllä, että onko tämä nyt fiksua ja melkein jopa että olenko ihan höperö, kun edes mietin tällaista. Mutta jotenkin heti kun mietti edes että menisi sinne, niin se koko juttu alkoi melkein piirtymään mieleeni, että miten se menisi ja että ottaisin oman Hobitti-kirjani mukaan sinne ja toivoisin että saisin jonkun näyttelijän nimmarin siihen. Ja vaikka silloin olisi tentti, niin varmaan jokaisessa tentissä mitä on ollut, on aina ollut joku joka ei pääse sillon varsinaisena tenttipäivänä, niin yleensä on sitten toinen tenttipäivä myöhemmin. Ja tämähän on ainutkertainen tilaisuus, ja jos en menisi, niin voisi sitten harmittaa, että kun olisin voinut mennä, mutta en mennyt ja ei tule enää mitään vastaavaa tilaisuutta.

Pitää miettiä tätä. Siihenhän olisi tasan kuukausi aikaa, niin ihan järjetön kiire ei vielä ole, vaikka hyvähän se olisi tietää ajoissa, niin saisi varmemmin ja halvemmalla liput ja sitten jonkun paikankin missä olla yötä. Jotenkin yritän olla innostumatta, mutta ei se näköjään toimi niin. Ja jotenkin tämä päivä on tuntunut niin kivalta päivältä, vaikka osasyynä voi olla se, että kummasti alkaa tuntua siltä että saa nukkua pitkään, kun viikonloppuna piti nousta viideltä aamulla sinne näyttelyyn.