Jaska tulikin takaisin perjantaina ja lähti vasta tänään. Kai keskityn vain kauheasti kaikkeen negatiiviseen. Lisäksi Jaska sanoi minulle, että hän voi tulla seurakseni sitten sinne Hobitin ensi-iltaan reilu kuukauden päästä. En pyytänyt häntä tai mitään, koska en halunnut tavallaan painostaa häntä, vaan pelkästään hehkutin, että enää reilu kuukausi uuteen Hobitti-leffaan ja sitä ennen tulee sitten vielä se Hobitti extended edition -julkaisu!

Tuntui että nyt viikonloppu meni paremmin kuin aikaisemmin. Ehkä se johtui siitä, että me puhuttiin silloin perjantaina. Ja puhuttiin nyt viikonlopun aikanakin jotain. Ja hengattiin ja katsottiin leffaa, ja Jaska otti nokosia ja minä luin Huckleberry Finnin seikkailuita, joka on luettava keskiviikkoon mennessä. En välttämättä usko, että se onnistuu, koska nyt useamman viikon aikana olen saanut luettua melkein 200 sivua, yhden päivän ennätys on ollut varmaan jotain 50 sivua. Nyt sitten on vielä noin 300 sivua jäljellä ja kolme päivää aikaa siihen lukemiseen. Ehkä sitten viimeisenä iltana luen jostain Wikipediasta sitten että miten se homma loppuu, jos/kun en ehdi lukea sitä loppuun.

On jotenkin hyvä fiilis. Ehkä vaikka se puhuminen Jaskan kanssa tuntui silloin aluksi todella vaikealta ja jotkut asiat kipeiltä, niin ehkä siitä seurasi kuitenkin jotain hyvääkin. Oli jotenkin kaikesta huolimatta jotenkin helpompi hengata Jaskan kanssa. Ainakaan tällä hetkellä tai nyt viikonlopun aikana ei tuntunut niin pelottavalta välittää Jaskasta. Ja jotenkin pystyin syömäänkin taas normaalimmin hänen seurassaan kuin aikoihin.

En tiedä oikein miten pääni toimii. Mutta nyt on sunnuntai, mikä ei ole kivaa, koska huomenna alkaa taas kouluviikko, ja minulla on suunnilleen 30% enemmän tunteja kuin normaalisti kaikkein täysimällä viikollakaan, kun on jotain HOPS-juttuja. Väsyttää jo nyt, ehkä menen aikaisemmin nukkumaan tänään.