Tänään oli iltavuoro ja huomenna näen Nataliaa, joten piti nyt huhkia hänen joululahjansa loppuun. Hankin hänelle Yankee Canle's:n joulukalenterin, mutta koska en mitenkään jaksanut lähteä viime viikolla viemään sitä hänelle, päätin nyt, että vähät siitä kalenterista, minä puran ne kynttilät siitä (jokaiselle päivälle oma) ja paketoin ne johonkin kivaan muodostelmaan sellofaaniin ja sitten lahjakassiin.

Siinä meni noin tunti ja kokeilin varmaan kymmentä eri muodostelmaa. Haasteen toi se, että 23 kynttilää olivat semmoisia pikkutuikun kokoisia ja yksi kynttilä oli semmoinen isompi. Mietin sitä jo siinä aluksi, että mitähän tästä tulee, kun miten 23 kynttilää saa järkevään (ja nättiin) muodostelmaan jossa se isoin asettuu myös mukaan. Lisäksi kun kynttilöitä oli kuutta eri väriä ja niiden määrä vaihteli, niin siitä tuli vielä lisähaastetta. Lopulta se ratkesi ja sain sen teelmän vielä mahtumaan siihen etukäteen hankittuun lahjakassiinkin, vaikka yhdessä vaiheessa annoin itselleni jo luvan siihen, että hankin uuden lahjakassin huomenna, jos vain saan jonkinmoisen geometrisen muodostelman aikaan. Se onnistui eräänlaisen ympyrämallin / pyramidin mallilla, eli alimpaan kerrokseen tuli viisi kynttilää, toiseen, kolmanteen ja neljänteen kerrokseen kaikkiin neljä, viidenteen ja kuudenteen kolme, ja sitten kuudennen kerroksen päälle se isompi. Kynttilät ovat kerroksissa muihin kerroksiin nähden vähän limittäin, jolloin koko kyhäelmä muistuttaa hieman lumilyhtyä.

Sitten jouduin tietysti tekemään sen vielä uudestaan sellofaanin päälle ja vähän hirvitti kuroa kasaan sitä pakettia, mutta se onnistui ja koko kasa oli vielä jotakuinkin täydellisen korkuinen niin että kassista näkyy nätisti vain vähän sellofaania!

Töissä oli ihan mukavan rauhallista, vaikkakin normaalia arki-iltaa kiireempää. Tuli myös (aiheeton) palohälytys ja sen johdosta hytistiin kylmässä jonkin aikaa. Kaikenlaista pientä ärsytystä, ja yövuoroon tulevakin kertoi että oli töihin tullessaan vähän pimeämmällä metsätiellä nähnyt miten tien sivussa seisoi joku ihminen, ihan paikallaan ja kääntymättä, mutta kun työkaveri ohitti tätä, tämä (oletettavasti mies) sanoi: "mä olen seurannut sua". En ole ihan varma, että onko tuo älyttömyydessään pelottavaa vai huvittavaa. Työkaveri oli kai ottanut sen ihan hyvin, vaikka varmaan häntäkin vähän hirvitti. Vähän niin kuin se yksi mies joka lähti kesällä yövuoron jälkeen seuraamaan minua kun kävelin kotiin. Sekin hieman arvelutti, koska kyllähän se vähän aina arveluttaa kun huomaa että joku on lähtenyt seuraamaan. Suurimmaksi osaksi sekin huvitti, kun mitä ihmettä ihmisissä on oikein vikana, kun he kuvittelevat saavuttavansa jotain sillä että lähtevät seuraamaan jotakuta ja tekevät suoria seksiehdotuksia tuntemattomille. Vaikka ehkä he eivät tavoittelekaan muuta kuin sitä että saisivat jotakuta peloteltua tai ahdisteltua.

Huomenna on sitten aika aikaisin kahvittelua Natalian ja yhden meidän yhteisen kaverin kanssa, ehkä. Siitä on ollut kovasti puhetta, mutta ei olla saatu sovittua paikkaa tai aikaa. Yhden Natalian tutun luona olisi myös illemmalla "pikkumustajuhlat", jonne Natalia kutsui minut, mutta en oikein ole innostunut menemään johonkin fiiniin bileisiin josta en tunne muuta kuin Natalian ja etäisesti tämän jonka luona ne ovat. Minulla ei edelleenkään ole mitään juhlavaatetta, niin masentaisi mennä mihinkään, missä kaikki muut ovat max 150 senttiä ja painavat varmaan max 40 kiloa. Vaikka olisin normaalipainoinen, näyttäisin heidän rinnallaan jättiläiseltä. Ja Natalia jo puhui minulle siitä että mitä suunnitteli pukevansa päälleen ja sanoi että oli miettinyt näin itsenäisyyspäivän kunniaksi sellaista sinivalkoista juhlamekkoa. Minulla ei ole edes yhtä mekkoa (niin minkään väristä), jonka kokisin voivani laittaa päälle tuollaiseen tilaisuuteen.

Mutta tällä  viikolla on vain kolme päivää töistä, joista ensimmäinen on nyt takana, toinen on edessä keskiviikkona ja viimeinen sunnuntaina. Jos nyt yrittäisi mennä nukkumaan, niin jaksaisi ehkä huomenna herätä tarkistamaan täytyykö lähteä kahville johonkin. Mutta kaikki menee tietysti ei-vuorotyöläisten aikataulujen ja unirytmien mukaan, mutta onhan minullakin keskiviikkona taas aamuvuoro, niin johan sitä voisi kokeilla kääntää rymiä jo sitä varten.

Jotenkin ankea fiilis taas tänään.