Joo. Pitäisi mennä nukkumaan, kun olen lääkkeenkin jo ottanut, sellaisen, minkä pitäisi rauhoittaa (suom. Oksaminin, täsmälleen kaksi). Minulla on kuitenkin samanlaisen ahdistunut olo kuin on ollut ties miten monta päivää putkeen. Päätin sitten, että hei, hyvä tilaisuus tsekkailla sykettä taas pikkuisen.

Nousin seisomaan ja huippasi. Kaivoin esiin sykemittarin ja se näytti 47. Se pysyi siinä hetken, mutta sitten se alkoi nousta. Seisoin ihan paikoillani, mutta syke vain nousi nousemistaan. Ylin lukema oli 106, joka saavutettiin yhden tai kahden minuutin päästä tuosta 47-sykkeestä. Varmaan taas ylireagoin, mutta olo on kauhea! Mistä tämä ahdistus on taas tullut näin yhtäkkiä? Ja ajatelkaa, miltä tuntuisi mennä nukkumaan tuollaisessa tilassa, kun sydän hakkaa ja on ahdistunut, levoton ja äärimmäisen rauhaton olo.

Ei muuta. Piti sanoa tuokin. Ruikuttaa itsesäälissä ääneen. Enhän minä mistään oikeasta koskaan puhukaan niin ihan sama. Ja päätä särkee taas. Ja tekisi mieli rikkoa taas tavaroita. Prkl.