En väijyttänyt Thomasia, koska henkinen tukeni Marion ajautui taas psykoosiin. Sen sijaan laitoin sovittelevan tekstarin Thomasille. Sanoin, että oli tarkoitus tosiaan väijyttää se, mutta että en uskaltanutkaan yksin tulla. Kyselin, että voidaanko tavata vaikka ihan lyhyestikin, kun kuitenkin luulin, että ollaan kavereita ja haluaisin todella saada edes selville, että mitä nyt oikein tapahtui, ja että olen ollut huolissanikin hänestä. En saanut vastausta. Nada. En ole kuullut tyypistä mitään.
Hostaan itse lauantaibileet nyt sitten. Osittain huonon omatunnon takia, kun ihmiset ovat kyselleet, että onkos niitä lauantaibileitä enää lainkaan. Pitäisi vain siivota tämä kämppä loppuun, mutta se tuntuu vain niin todella vaikealta.
Ensimmäistä kertaa eilen oikein vaikutuin jostain, mitä Jaska teki. Viime aikoina on mennyt ihan hyvin muutenkin, saatiin jopa ensimmäistä kertaa ikinä myös nukuttua yhdessä. Jaska ei ole pystynyt rentoutumaan niin paljon, että se olisi ennen onnistunut, mutta nyt kun oltiin minun kämpällä ensimmäistä kertaa, se oli hänelle helpompaa ja nukuttiin sitten sängyssäni hetki yhdessä. Mutta eilen oltiin hänen ja Alisan kanssa kahvilla ja otin kokiksen, joka sitten maistui ihan kauhealta. Valitin luonnollisesti siitä suunnilleen jokaisella kulauksella, kun se maistui ja näytti siltä että puolet juomasta on vettä ja puolet jotain kokiksen makuista juttua. No, sitten yhtäkkiä Jaska vain nousi ylös, otti lasini ja marssi sinne kassalle. Palasi sitten hetken päästä takaisin ihan oikeannäköistä kokista isommassa lasissa. Sanoi, että oli sanonut, että tämä on "kuulemma ihan vitun pahaa" ja sitten oli saanut selittelyjä ja hyvitykseksi isomman lasillisen pullosta otettua Pepsiä. Vaikka en oikein tykkää perinteisistä mies- ja naisrooleista, niin kyllä tuli erityinen olo, kun ujohko Jaska teki jotain tuollaista. Tuli sellainen klisee "voi sankarini!" -fiilis jopa!
Suunnilleen kukaan ei tiedä, että minulla ja Jaskalla on jotain. Marionille sanoin ohimennen, että minulla ja Jaskalla on joku seksisuhde, ja Alisan seurassa uskaltauduin ottamaan pois kaulahuivin, jota olen pitänyt koko viikon "flunssan takia" ja selittämään kaulallani olevan mustelman. Muuten käsittääkseni kukaan ei tiedä mitään. Jaskan kanssa hengataan aika paljon, ollaan vain tekemättä mitään. Vähän jossain pään sopukassa joku ajatus koputtelee, että onko tämä nyt fiksua, mutta ei tarpeeksi voimakkaasti ainakaan vielä. Haluan kuitenkin pitää jutun salassa ja epävirallisena. Tuntuu, että siten minuun kohdistuu vähemmän paineita kuin jos kaikki tietäisivät. Ja lisäksi sekin vähän painaa tuossa salailussa, että sitten olisi ainakin turha toivoa mitään välejä Thomasin kanssa, niin vähän luulen. Ja varmaan Leevinkään kanssa ei olisi enää sellaista flirttiä. En oikein kyllä tiedä edes, mitä varsinaisesti haluan, mutta en todennäköisesti kuitenkaan virallista ja vakavaa suhdetta Jaskan kanssa. Hän on toisaalta samaa mieltä, eikä painosta mihinkään julkiseen juttuun, mutta toisaalta on välillä dramaattinen ja sanoo asioita kuten että olen ainoa hyvä asia hänen elämässään tällä hetkellä tai jotain.
Eilen yksi päiväkeskuslainen piti tuparit ja olin siellä. Siellä oli tylsää ja minulla oli jotenkin levoton ja ahdistunut olo, joten päätin lähteä aikaisin kotiin. Kuitenkin kun minä lähdin, lähti mukanani myös Alisa ja yksi toinenkin nainen. Tuli taas fiilis, että niin paljon kaikenlaisissa yhteishengauksissa riippuu minusta. Viime viikolla kun olin kipeänä, Alisa, joka käy nykyään koulua, oli kuulemma tullut monena päivänä keskukselle, mutta lähtenyt sitten pettyneenä heti pois, kun en ollutkaan ollut siellä. Vähät muista, mutta kun Amia ei ole paikalla, niin ei viitsi vaivautua jäämään. Ja minun pitää olla puhelias ja aktiivinen ja iloinen ja pitää mylly pyörimässä, että kaikilla on kivaa. En voi olla täysin oma itseni, koska koko ajan on oltava jotain muuta kuin se surullinen ja aneeminen ja voimaton itseni, joka nykyään olen. Siinä Thomasin porukassa ja bileissä asia oli toisin, niitä odotti, niihin valmistautuminenkin oli kivaa, ei pelkkä velvollisuus.
Tänään en edes viitsinyt mennä päiväkeskukseen. Nukuin vain koko päivän ja osan illastakin. Kävin kaupassa ja vedin suklaata.
Nyt Jaska kysyi, että tulenko yöksi, ja tulin tulokseen, että voisihan sitä mennäkin. Mennään ensin ABC:lle kahville/teelle ja hän tulee hakemaan minut, kun kerran omistaa auton ja aikoo huomenna aamulla mennä sillä päiväkeskukseen, joten ihan jees. Ja haluaa seuraani ilman seksiäkin, kun kerran nyt on se aika kuusta, että ei vain pysty. Kuulemma nukkuu paremmin, kun olen siellä ja herää sitten ainakin päiväkeskukseen, kun minä herään sinne kuitenkin ajoissa. Joten miksipäs ei. Onpahan seuraa näin illalla ja aamulla. Rotatkin ruokin jo ja nyt Jaska sanoi lähteneensä, joten pitää vetää ulkovaatteet päälle ja mennä alas, jotta ei joudu odottamaan.
Joku hieno lopetuslause tähän, vaikka joku, että vitsit en jaksa ajatella mitään, saapahan taas ajatukset pois omista fiiliksistä aika hyvin Jaskan kanssa hengatessa.
keskiviikko, 12. syyskuu 2012
