Tänään tai ehkä ylipäätään tällä viikolla on ollut jotenkin irtonainen olo. Ehkä on tullut vähän huonompi jakso taas. Kaikki kouluhommatkin kasaantuu... Ja ilmeisesti Jaskalla on myös ollut edelleen vaikeaa, ja kun parisuhteen molemmilla osapuolilla on itsekseen hankalaa, niin se yhdessäolokin on vähän hankalaa. Tuntuu, että Jaskalla on taas sellainen vaihe, että hän on mieluusti enemmän itsekseen. Näin häntä tällä viikolla, olin yötäkin hänen kämpällään, mutta jotenkin me molemmat olimme jotenkin... molemmat olivat jossain omissa maailmoissaan. Tai ainakin se tuntui siltä. Toisaalta kun olen aika hyvin pystynyt tulkitsemaan Jaskan käytöstä, niin mietin että pitäisikö minun luottaa enemmän näihin omiin tulkintoihini.

Mutta tuntuu, että hän tarvitsee tilaa ja yritän antaa sitä hänelle. Jotenkin osittain tunnen oloni jollain tapaa torjutuksi, kun silloin kun nähtiin Jaskan kanssa, hän istui aika paljon koneella ja pelasi. Ja jotenkin tuntui, että se reilu 12 tuntia, jonka hänen kämpällään olin, riitti oikein hyvin minullekin. Olin miettinyt, että en näkisi häntä keskiviikkona tällä viikolla. Keskiviikkona siksi, että silloin ollaan aika usein nähty viikolla, koska torstaina minulla ei ole yliopistolla mitään. Mutta jotenkin tuli sellainen olo, että halusi nähdä hänet, kun päivä oli jotenkin huono. Sain esseeni takaisin ja arvosana oli vain 2½, joten otin sen aika raskaasti.

Ja Salla myös aloitti taas keskustelun kanssani. Hän kyseli, että onko hän loukannut minua jotenkin, ja sitten kun kysyin, mitä hän tarkoitti, hän liitti siihen Facebook-keskusteluun Jaskan kanssa käymänsä sananvaihdon, josta Jaska oli minulle aikaisemmin jo sanonutkin. Sanoin sitten hänelle, että ei tuo juttu ole mitenkään erityisen iso, mutta että minua jäi mietityttämään, että oliko se sellainen vallankäyttöyritys, jolla hän testasi minua. Sanoin hänelle, että koska hän tekee sitä aina välillä, on hankala välillä havaita, että onko kyse siitä vai jostain ihan rehellisestä pyynnöstä, niin minulle tuli tuosta vähän kurja fiilis. Salla selitti, että ei se mitään vallankäyttöä ollut, vaan hänellä oli hätä ja hän tarvitsi apua, hänellä oli aidosti hätä.

Itse en ehkä käyttäisi ilmaisua "hätä", jos haluaisin lasillisen vettä baarissa, mutta okei, ilmeisesti pyyntö oli oikeasti pyyntö, eikä testi. Mutta vaikka tuo nyt tuli selväksi, minulla on edelleen vähän kurja fiilis asiasta, koska jos Salla tosissaan pyysi minua hakemaan vettä, ihan vilpittömästi, oikeasti tarvitsi sitä, niin luulisi, että hän oli ilmaissut asian jotenkin ystävällisemmin, eikä vain tullut tokaisemaan "Hae mulle vettä" ja heti sen jälkeen lähtenyt pois.

Mutta jotenkin on huono päivä tänään. Yritän olla kuin ei mitään, mutta huomaan vähän väliä miettiväni Jaskaa ja toivovani, että hän sanoisi Facebookissa minulle jotain. Mielessä on taas se ajatus, että mitä jos tämä ei olekaan vain joku oman tilan otto, vaan jos se on merkki siitä, että Jaska haluaa (taas) lopettaa suhteen. Toisaalta mietin, että onko ihan järkevää, että kun tyyppi viime viikolla sanoi, että kun hän on minun kanssani, niin hänestä tuntuu kuin hän eläisi, niin nyt tällä viikolla, kun tapaaminen ei mennyt niin hyvin ja Jaska ei muutenkaan ole ehdotellut, että tavattaisiin,  niin minä alan heti hermoilla ja ajattelemaan pahinta. Mutta kouluhommani ovat nyt yllättäen aika hyvässä mallissa, koska en ole nähnyt Jaskaa niin paljon, joten on ollut paljon aikaa tehdä kaikkea muuta.

Mietin sitäkin tällä viikolla, että ehkä pitäisi vain ottaa ne kaikki kurssit keväälle, koska jos minulle ja Jaskalle tulee ero, niin sitten on ainakin jotain, mihin uppoutua, jotain, mikä on pakko hoitaa, ja jonka jälkeen ei oikeastaan jää edes paljon aikaa mihinkään muuhun. Jotenkin olen peloissani taas, siitä suhteen loppumisesta. Eikä tämä kurja fiilis johdu vain siitä, vaan kuten sanoin, olen muutenkin ollut jotenkin todella irrallinen. Tällä viikolla olen puhunut ällistyttävän paljon yliopistolla kaikkien muiden opiskelijoiden kanssa, mutta tuntuu, että siitä huolimatta olen kulkenut vain jossain sumussa. Enkä ole myöskään käynyt Keskuksella kohta kuukauteen, koska yliopistojutut ovat vieneet niin paljon aikaa, minkä lisäksi olen yleensä sen ainoan vapaapäiväni viikolla ollut Jaskan kanssa, ja sen lisäksi vielä minulla ei ole erityistä hinkua törmätä Sallaan. Ja hän on Keskuksella kai aina, enkä jaksaisi häntä nyt. Jotenkin mietin sitä, että onkohan Salla kertonut siitä vesijutusta joillekin oman versionsa, että hän oli ihan hädissään, pyysi minua hakemaan vettä, mutta en vain meinannut tehdä sitä, ja Jaska yritti vielä estää minua tekemästä sitä, ihan kauheaa miten Amia on taas muuttunut kun se on ryhtynyt taas suhteeseen Jaskan kanssa! Ja oikeasti, Salla kertoo kaikille kaiken. En jaksaisi hukata enempää aikaa tuon pikkujutun setvimiseen.

Ja kohta on jo ilta, ja vieläpä perjantai-ilta, ja jotain voisi huvittaa tehdä, ehkä se piristäisi, mutta varmaan tämä ilta menee niin kuin kaikki illat tällä viikolla: uppoudun joihinkin koulujuttuihin tai johonkin peliin tai soittamiseen, ja sitten jossain vaiheessa huomaan, että kello onkin jo aika paljon, ja että taas on näköjään mennyt yksi ilta, ihan tyhjällä fiiliksellä, ja pitäisi ruveta nukkumaan ja herätä sitten aamulla seuraavaan tyhjään päivään. En ole kuullut Nanista tai Nataliastakaan mitään pitkään aikaan. Pitäisi ehkä ottaa heihin yhteyttä, jos Jaskan kanssa ei tehdä tänäkään viikonloppuna mitään.

On vain todella ankea olo, kurja fiilis. Ja vaikka nähtäisiinkin Jaskan kanssa, niin ei se keskiviikkona auttanut kurjaan fiilikseeni, niin ei välttämättä ole muuta vaihtoehtoa kuin kärsiä taas, olla surullinen ja toivoa että se menee ohi.