Joo, nyt me sitten erottiin. Jaska tuli eilen luokseni, kun oli lukinnut itsensä ulos. Halusi olla yön täällä ettei tarvitse maksaa ovenavausmaksua kuin 20€. Kun tulin terapiasta, sitten puhuttiin ja se päättyi siihen, että Jaska sanoi, että jos me jatketaan erillään. Sitten riideltiin ja itkin ja huusinkin. Kai voi sanoa, että "erottiin hyvissä väleissä" kuitenkin, jos sellaista nyt ylipäätään käy ikinä missään. Puhuttiin asiat, sovittiin jatkosta, että poistetaan toisemme Facebookista eikä olla enää yhteyksissä. Jaska otti kaikki tavaransa täältä, ja meni veljensä luo jotta pääsisi sinne kämppäänsä sitten. Alunperin oli tarkoitus että minun puhelimella soitetaan sinne avauspalveluun ja lainaan sen 20€. Molemmilla on kurja fiilis, vähän tuntuu taas siltä, että onko siinä sitten mieltä erota, jos kummallakin on kamala ikävä ja paha mieli. Mutta näin tämä nyt sitten menee.

Oli tarkoitus sunnuntaina mennä meidän perheen mökille Jaskan kanssa, niin laitoin sitten tekstarin äidilleni, että ei olla tulossa kun erottiin. Äiti taas on melkein hysteerisenä siellä, mutta en halua puhua hänen kanssaan. Soitin terapeutille ja on ylimääräinen aika huomenna. Jaskan kanssa sovittiin niin, että kun hän lähtee, niin silloin aloitan sen puhelun ja näytän hänelle että se on se terapeutin numero ja sitten kun terapeutti vastaa, niin sitten Jaska vasta sulkee oven takanaan. Toivotettiin molemmat toiselle hyvää jatkoa ja halattiin lopuksi. Kai olisi helpompaa jos vain voisi vihata toista, koska tämä on vain niin vaikeaa. Molemmat oltiin sitä mieltä, että on perseestä ja tulee ikävä ja että tulee olemaan vaikeaa tämän jälkeen sitten elää sitä normaalia elämää, kun ollaan oltu niin läheisiä, toistemme parhaita kavereita. Sanoinkin, että kun me viime vuonna ryssittiin se ero, niin nyt tehdään asiat kunnolla, eikä mitään viestejä toiselle että on ikävä tai mitään.

Kysyin varmaan miljoona kertaa, että oletko ihan varma. Sanoi että on ja että tämä ero ei ole vain paras vaihtoehto vaan ainoa vaihtoehto. En silti ole ihan varma että oliko varma. Mutta ei sillä kai ole väliä.

Olo on suht rauhallinen, vähän mietityttää että millainen olo on sitten illalla tai huomenna tai ylihuomenna, kun ei ole enää ketään jolle jutella. Varmaan tulen kirjoittamaan tänne taas paljon enemmän. Laitoin Facebookiinkin päivityksen, että erottiin. Voi kirjoittaa sinnekin että on paska fiilis, kun Jaska ei ole enää Facebook-kaveri. Tuntui melkein pahemmalta poistaa Jaska Facebookista kuin mitä tämä yleinen eroaminen. Jotenkin tyhmää. Natalia näki päivitykseni ja lupasi soittaa kun pääsee töistä. Lauantaina näen Nania, hän muuttaa sitten sinne Viroon. Varmaan sanon hänelle siitä erosta vasta kun näen hänet.

Positiiviseksi puoleksi voisi varmaan sanoa sen, että todennäköisesti nyt sitten laihdun, kun olen niin surullinen. Ja aikaisemmin ei ollut niin motivaatiotakaan laihtua, kun oli Jaska ja hänen mielestään minä näytin hyvältä tällaisenakin. Ei pitäisi puhua tuollaisia, tulee kurja olo. Eikä pitäisi ajatella, vaan pitäisi laittaa pyörimään Mentalist, jota olen katsellut viime aikoina. Tämä on kuitenkin vain niin kauheaa. Tämä on vain kauheaa. En halua vain ajatella sitä miten kauheaa ja missä kaikessa se tulee näkymään. Mutta kai tästä selviää. En vain halua ajatella tätä, koska sitten alkaa tuntua siltä että en selviä. Niin ja tänään olisi ollut tenttikin, mutta en nyt sitten mennyt sinne.

Nytkin jotenkin ajattelen sitä, että Jaska on nyt siellä veljellään ja kertoo siellä sitten että me erottiin. Ja sitten ne kaikki sukulaiset, joita olen oppinut tuntemaan, nekin saavat tietää, että minä en olekaan enää olemassa heille. Se alkoi melkein tuntua siltä että olisi perhe, vaikka se oli tietysti Jaskan perhe ja minä olin vain siipeilemässä. Ja piti olla rapujuhlat, minun piti ensimmäistä kertaa maistaa rapua, Jaska oli siitä innoissaan. Ja nyt sitten sitä ei tule tapahtumaan.

Ja sekin varmaan menee positiivisen piikkiin, että nyt tulee sitten soitettua pianolla enemmän. Ehkä tulee mentyä sinne katusoittamaankin.

Mutta olo on kurja. Todella, todella, todella, todella, todella kurja. Kun välittää toisesta niin paljon niin pitkään ja sitten yhtenä päivänä tämä "lakkaa olemasta olemassa". Ja vaikka Jaska vei kaikki tavaransa, niin tietysti kaikki muistuttaa hänestä ja tulee muistuttamaan vaikka kuinka pitkään. Ja tämä oli ensimmäinen suhteeni, sitä ei kai ikinä ylipäätään unohda. Tuntuu vain niin typerältä, että kun eikö voisi vain yrittää vielä vähän enemmän. Mutta Jaska ei ilmeisesti välittänyt minusta tarpeeksi. Sanoi että välittää ja sanoi että tuntuu pahalta ja että vielä pahemmalta tuntuu nähdä kun olen näin surullinen. Siksi tuntuu tyhmältä. Miksi tämä ei sitten toimi? Jos kummallakin tulee ikävä, jos kummastakin tuntuu todella pahalta lähteä, niin miksi suhde ei sitten voi vain toimia? Mietin sitäkin, että toivottavasti Jaska ei tule katumapäälle. Sovittiin kyllä, että ei pidetä yhteyttä, niin en kai saa koskaan edes tietää sitä, mutta jotenkin tuntuisi vielä turhemmalta, jos molemmat etäällä toisistaan vain katuisivat koko eroa.

En tiedä, kai ajattelin, että erot olisivat jotenkin erilaisia. Ei kai normaalissa erossa molemmista tunnu todella pahalta. En tiedä, kai turha miettiä. Mutta tulee olemaan vaikeaa, tulee olemaan niin vaikeaa, kun on niin paljon asioita joista vain Jaska tietää, jotka vain Jaska ymmärtää. Mutta varmaan keskityn nyt opiskeluun ja rottiini ja terapiaan. Vain vaikea ymmärtää, vaikea käsittää, jotenkin osaksi tuntuu taas, että kuinka tämä muka voi olla totta. Kuinka se ihminen siitä vierestä on yhtäkkiä kadonnut. Ja voi olla että tänään oli viimeinen kerta kun ylipäätään näen Jaskan ikinä. Todella kurjaa. Tämä on vain niin kurjaa, että ei sitä voi edes selittää miten kurjaa. Ja "erotaan ystävinä", mutta sovitaan että kumpikaan ei ota toiseen enää yhteyttä.

Mutta ehkä se on parempi pitkällä tähtäimellä. Jaska sanoikin, että hänestä sitoutuminen tuntuu jotenkin pelottavalta ja rajoittavalta ja kaikkea, niin ehkä on parempi, että minä löydän sitten jonkun, josta ei tunnu tuolta. Ei kylläkään lähiaikoina, ei todella pitkään aikaan. En kirjoita enempää, kun en vain voi ajatella tätä asiaa, kun siitä tulee sitten niin paha olo. Otan rotat tähän sängylle ja sitten Mentalist päälle ja sitten katson sitä kunnes tulee tarpeeksi myöhä ja voin ottaa rauhoittavat, että nukun sitten hyvin huomiseen ja herään sitten sinne terapiaan.