En näköjään vain voi olla hankkimatta itselleni ongelmia. Perjantaina oli ihan kiva ilta. Katsottiin Alisan ja Leevin kanssa pari leffaa, vaikka oli mahdollisuus mennä sen viimeviikkoisen porukan kanssa bilettämään ja myöhmmin baariin. Leevi mietti tansseihin menemistä, mutta silloin minä päätin puoliksi vitsillä ylipuhua Leevin viettämään ilta vain meidän kanssa. Oltiin kolmistaan jossain kahvilassa ja minä sitten sanoin, että nyt suostutteluvaihde päälle ja menin istumaan Leevin syliin ja vain juuri ja juuri koskien sivelin hänen kaulaansa ja niskaansa sormillani. Jep. Se tuli vain mieleen jotenkin.

No, tuota edellisenä päivänä oltiin puhuttu kolmistaan vähän siitä, mitä minulla ja Jaskalla oli ja siitä, että miten olen nyt niin kyllästynyt miehiin, mihin Leevi sitten kommentoi kaikkea, että onhan hän sentään kiva, mitä vikaa hänessä on. Otin sitten aina esiin sen, että hänellä oli se polygamia juttu ja kun hän oli joskus kesällä halunnut jotain vakavempaa minun kanssani, hänellä oli ollut samalla se toinen nainen ja hän oli vain kysynyt, että mitä se haittaa. Omaan tyyliini sanoin puoliksi vitsaillen, että se poltti ikuisen stigman Leevin ihoon, kun hän vain sanoi, että ei ole sitä naista enää ja polygamistikin voi tehdä parannuksen.

Ai niin joo! Se piti vielä sanoa tuosta suostuttelustani, että yhdessä vaiheessa Leevi sitten ilmeisesti koki, että hänen pitäisi tehdä jotain, niin sitten hän silitti minua polvesta niin vähän kuin on mahdollista, niin ujosti ja kiusaantuneesti, vaikka minä koen Leevin enemmänkin kauheana naistenmiehenä. Okei, tyyppi on elämänsä aikana ollut neljän naisen kanssa ja hän on kohta kolmekymppinen, ja Alisakin sanoo, että ei se mikään player ole, vaan korkeintaan toivoisi että olisi ja yrittää näytellä itsevarmaa. Myönsi sitten itsekin jossain vaiheessa iltaa, että hänen suurin heikkoutensa on itsevarmuuden puute.

Mutta katsottiin leffoja ja kai siitä "suostuttelustani" rohkaistuneena Leevi otti enemmän fyysistä kontaktia minuun. Joskus keskiyön jälkeen sain tekstarin. Jaskalta. Kysyi, että missä me mennään ja sen jälkeen, että voisiko hän tulla myös hengaamaan kämpälleni, kun tykkäisi jutella. Minulle ja Alisalle se olisi käynyt, mutta Leevi sanoi aika suoraan, että ei. Vitsailin sitten, että joo eihän Leevi halua Jaskaa sinne, kun sitten hänellä menisi kaikki mahkut minun suhteeni, kun en sentään NIIN kusipää ole, että käpelöisin Leeviä Jaskan nähden, kun vaikka meidän juttu onkin ohi, niin en silti halua aiheuttaa turhaa mielipahaa kenellekään.

No, laitoin sitten Jaskalle viestin, että ehkä ei tällä kertaa. Yritti sanoa siihen, että kun hänestä olisi niin kiva hölistä meidän kanssa. Tuntui pahalta, mutta olisi ollut törkeää myös pyytää Jaska sinne, kun kerran Leevin kanssa jotain epämääräistä oli tekeillä. Sanoin sitten perusteluksi Alisan luvalla, että tämä ei halunnut nukkua taas samassa sängyssä minun kanssani. Jaska sitten sanoi vielä, että voisi itse nukkua sohvalla, mihin sanoin, että kun Leevi nukkuu siinä, missä vaiheessa Jaska sanoi vain, että ok, hän menee vain kotiin.

No, joskus aamuyöllä sitten vielä juteltiin kaikenlaista kaikki melkein unessa. Makasin siinä avatulla vuodesohvalla Leevin kanssa, Alisa makasi tutulla paikallaan patjalla lattialla. Leevi aina silloin tällöin jotenkin silitteli minua ja minä välillä häntä. Kuitenkin kun sitten lopulta mentiin nukkumaan, menin omaan sänkyyni. Leevi sitten sanoi, että jaa etkö nukukaan tässä mun vieressä ja näytti nyrpeää naamaa. Taas minun piti selitellä ystävällisesti, että ehkä ei tällä kertaa, kun väsytti niin.

Alisan piti lähteä aikaisin, kun oli menossa vanhemmilleen, niin me Leevin kanssa jäätiin kahden ensimmäistä kertaa varmaan kolmeen, neljään kuukauteen. Jossain vaiheessa sitten kysyin, että voisinko tulla sinne hänen viereensä. No, sanoi että toki, joten sinnehän minä menin. Minä, joka olen niin kyllästynyt miehiin juuri nyt. Siinä sitten maattiin yhdessä, vähän halailtiin ja näin, melkein nukuttiin välillä. Jossain vaiheessa Leevi sitten suutelikin minua pienesti, mutta kaikki oli kuitenkin suht siveää.

Yhdessä vaiheessa sitten, kun oltiin jo hereillä ja Leevin piti pikkuhiljaa alkaa tehdä lähtöä, maattiin siinä ja pääsin lempiharrastukseni pariin: toisen ihmisen naaman tutkimiseen ja hiplaamiseen. Kaikilla on niin erilaiset kasvot. Leevillä on jännä otsa. Se näyttää kaukaa ihan tavalliselta otsalta, mutta kun minun otsani on sellainen tasaisen pyöreä, Leevin otsassa on muutama "kulma". Hänellä on myös jännät kulmakarvat, hyvin erilaiset kuin esimerkiksi Jaskalla. Hänellä myös viikset ja parta - eli minun sanastoni mukaan naamakarvat - kasvavat jännästi. En tajunnut aikaisemmin että kaikkien miesten naamakarva kasvaa niin yksilöllisesti. Jossain on joitain karvattomia laikkuja, joillain enemmän, joillain vähemmän. Leevillä on myös enemmän karvoja kaikkialla kuin Jaskalla. Tutkin hänen rintakarvojaankin hieman. Olen kai vähän outo, kun jaksan olla niin loputtoman utelias kaiken suhteen.

No, sitten hän alkoi tehdä lähtöä ihan käytännössäkin ja menin takaisin sänkyyni ja käynnistin koneen katsoakseni taas Ally McBealia. Juuri ennen lähtöään Leevi tuli vielä katsomaan minua ja näytti hieman kiusaantuneelta ja epätietoiselta. Arvasin, mistä on kyse: hän mietti, että lähtisikö vain vai yrittäisikö kömpiä sängylleni halaamaan minua, tms. Lopulta päätyi siihen, että tuli sinne sänkyyni ja halasi minua. Suuteli myös. Eikä vain yhtä kertaa, vaan se oli sellainen pussailutuokio, jonka aikana olin kauhean tietoinen itsestäni ja pelostani, että henkeni haisee tai että en osaa suudella yhtään hyvin. Kukaan ei ole koskaan valittanut, paitsi Jaska suutelutyylistäni hieman, mutta en usko, että ne ovat ongelma, mutta silti mietin aina, että jos ovatkin.

En vain pidä suutelemisesta vieläkään. Se on jotenkin ällöttävää. Vasta nyt tajuan, että huulet ovat jonkinlaiset rasvapallurat ja ne painetaan yhteen toisten rasvapalluroiden kanssa ja lisätään peliin vähän kuolaa. Jaskan kanssa jopa opeteltiin suutelua vähän ja sitten loppuvaiheessa se tuntui yllättäen jo aika kivalta. Ei Leevissäkään mitään vikaa ollut, oli ehkä vähän uskaliaampi kuin Jaska parilla ekalla kerralla, mikä on vain hyvä.

Jotenkin kuitenkin tulee ikävä Jaskaa ja Leevi tuntuu halvalta kopiolta häneen verrattuna. Se on outoa, sillä Alisan kanssa ollaan juteltu Jaskasta ja Alisa vain toistaa kerta toisensa jälkeen, että ei vain ymmärrä yhtään, mitä näin tai näen Jaskassa. Alisa ei ole edes sitä mieltä, että Jaska olisi yhtään söpö. Minusta Jaska ja Leevi ovat molemmat jotenkin hottiksia, mutta Alisa sanoo, että hänestä Leevi on hyvännäköinen, kyllä, mutta Jaskassa ei ole vain kertakaikkiaan mitään, mikä olisi hänestä söpöä. Jotakuinkin kaikki muutkin naiset ovat hänestä sitä mieltä. Sain viikolla kuulla, että Jaska oli päässyt tanssimaan hitaita yhden keskuslaisen kanssa, mutta että kun biisi oli loppunut, tämä nainen oli vain sanonut, että kiitti moi, ja lähtenyt kavereidensa luokse. Nauroivatkin Jaskan typertyneelle ilmeelle vielä näin jälkeenpäinkin.

Toisaalta kun yritin selittää Alisalle, mikä Leevissä nyt on, joka ei enää sytytäkään, tiesin itsekin, että se kuulosti tyhmältä. Leevi on hyvännäköinen, komea, romanttinen, hauska, ja jotenkin nämä kaikki tekijät yhdessä saavat oloni jotenkin varautuneeksi. En jostain syystä pidä Leeviä kovin luotettavana, polygamia-juttu varmasti vaikuttaa mutta jokin muukin kyllä. Hän voisi saada periaatteessa melkein kenen tahansa naisen, joten kai ajattelen, että olisi suuri riski, että jos meille tulisi jotain, hän löytäisikin jonkun paremman.

Sitten vielä tyhmempiin seikkoihin, jotka minua häiritsevät. Ne ovat ihan tyhmiä, mutta häiritsevät minua todella. Olen alannut miettiä, josko minä häiriinnyn pikkuasioista enemmän kuin muut, normaalit ihmiset. Jos pelataan Trivial Pursuitia, ne kortit on laitettava siihen telinejuttuun oikein päin, niiden on oltava kaikkien samoinpäin siellä ja minulla ei ole mitään ongelmaa järjestää niitä kaikkia. Noin esimerkkinä.

Leevissä kiinnitän liikaa huomiota ensinnäkin hänen nenäänsä. Alisa kiinnittää myös huomiota ihmisten neniin ja on todella tarkka niiden suhteen, mutta sanoo, että on Leevillä nyt parempi nenä kuin Jaskalla. Minusta ei. Jaskan nenä on ehkä isohko, mutta se on symmetrinen ja suora, ainakin jotakuinkin. Leevin nenä on todella epäsuhtainen. Isohko myös, mutta vähän kuin puolittain liiskaantunut peruna. Sieraimet ovat erikokoiset ja nenä on iso ja leveä, mutta vain vähän ulkoneva.

Ja sitten se karva. Jaska on itse kauhean itsetietoinen siitä, että hänellä on mieheksi todella vähän karvoitusta, hänelle ei kuulemma kunnolla kasva edes partaa tai viiksiä, vaan naamassa on laikkuja, joissa karvaa ei vain ole. Hän pitääkin siksi naamakarvansa aika hyvin poissa, kun taas Leevi ei ole niin säntillinen. Minä en pidä karvasta. Leevillä on rintakarvojakin, kuten kai useimmilla miehillä. Ei mitään karvapaitaa, mutta jotain kuitenkin. En voi maata edes hänen rintaansa vasten, kuten huomasin eilen aamulla, koska hänen rintakarvansa kutittavat nenääni.

Ja sitten se klisee: Leevi jättää vessanpytyn rinkulan ylös!!! No tuosta selviäisi, mutta jotenkin tuo kaikki tuntuu saavan ihan suhteettomat mittasuhteet pääni sisällä. Leevi ja Jaska ovat suunnilleen samanpituisia, mutta Leevi painaa noin kymmenen kiloa enemmän. Hänellä on leveämmät hartiat ja enemmän lihaksia, mutta minulle ne ovat oikeastaan miinus. Pidän Jaskan solakasta olemuksesta. Jaskalla on ihan pienenpieni pömppis, mutta se on söpö. Leevi sen sijaan näyttää vähän siltä kuin olisi raskaana. Katselin tänään kun hän pukeutui ja hänen reitensäkin ovat niin isot. No joo, hän on viime viikkoon asti ollut kilpaurheilija, joten se selittynee osittain sillä, mutta niin...

Toisaalta sitten Leevillä on tosi nätti hymy. Sellainen hiipivä, joka saa suupielet pikkuhiljaa liikkumaan kohti poskia, mikä on ainoa merkki siitä, että Leeviä huvittaa. Muuten naama pysyy melkein peruslukemilla. Jaskalla on ihan söpö hymy, sellainen hölmö muikistus, jota hän itse vihaa, mutta josta minä tykkään, vaikka se onkin jotenkin outo. Leevin silmät ovat myös kauniit. Pelkästään se hänen katseensa on sellainen sytyttävä, mikä on tosi jännää, sillä tosi harvoilla on sellainen katse. Jaskan silmät ovat lurpallaan, väsyneen näköiset, hän harvoin näyttää yhtään miltään muulta kuin jotenkin tokkurassa olevalta. Siitä minä en tykkää, silmät ovat tärkeä juttu minulle.

Oli miten oli, tämä on todella väärä aika yhtään millekään miesjutulle. On kuitenkin pakko myöntää, että se sekstailu-osuus siinä suhteessa oli todella kivaa. Lisäksi Jaskan kanssa synkkasi, kun molemmat ollaan vähän outoja ja hän oli välillä ehkä liiaksikin suorapuheinen, mikä oli kuitenkin tosi hieno juttu, jos hän puhui hyviä asioita. Meillä oli vain hauskaa. Mutta kun Jaskan kanssa homma meni puihin, niin on sinänsä ollut vähän ikävä sitä puolta. Sai ainakin mielen pois kurjista asioista hetkeksi. Mutta tiedän taas, että tästäkään ei voi tulla mitään. Ja minun pitäisi keskittyä paranemiseen, ei miehiin.

Alan olla jo paremmassa kunnossa. Antibiootit ovat auttaneet ja flunssakin on lopultakin antanut periksi. En enää koe edes tarvetta vetää ruokaa naamaan joka välissä, niin olen varmaan pudottanut taas vähän siitä painosta, joka kertyi vaikeamman vaiheen aikana. Kunpa vain saisin vielä vähän lisää energiaa hoitaa asioita. Yli puolet myytävistä rottavauvoista on mennyt jo kaupaksi, on tullut yksi tiedustelu lopuistakin, joten ei tarvitse enää niin stressata sitä, että saanko pikkuisia myytyä, vai pitääkö ne kaikki pitää itsellä. Poikueeseen jätin enemmän poikasia kuin yleensä suositetaan kasvattajapiireissä - 10 kpl - mutta pienet ovat kasvaneet todella hyvin ja ovat kaikki vähintään 80 gramman painoisia jo nyt, vaikka eivät ole luovutusikäisiäkään.

Eipä kai muuta oikein. Kauhean miespainoitteinen juttu taas, mutta kerrankin on jotain juttua meneillään, joten kai sitä itsekin tarttuu sellaiseen mahdollisuuteen, kun tähän asti on tuntunut, että on miesasioissa jonkun Saharan kokoisen aavikon keskellä ja yhtään miestä ei näy mailla halmeilla. Ei sillä, että se tekisi tästä miesjuttuilustani yhtään järkevämpää, mutta kuitenkin.