Tulin vasta pääkaupunkiseudulta, koska oli sen alueen ryhmähengaus. Se oli ihan fine. Kai. Kuulin nyt virallisesti sen, että Kissanaisen n. 5 v suhde oli päättynyt eroon. Kuulin sen Arrowlta jo varmaan kaksi kuukautta sitten, mutta nyt tosiaan vasta virallisesti. Pystyin samaistumaan siihen. Siihen taas en pystynyt samaistumaan, että hänellä oli jo joku uusi mies. Ja minä kun istuin siinä, ja mietin sitä, että okei, siinä on Kissanainen, jolla on uusi elämänsä rakkaus. Hän on juuri täyttänyt 25.

Ja sitten siinä on Anni, joka aikoo muuttaa monen vuoden seurustelun jälkeen yhteen poikaystävänsä kanssa. Ja sitten siinä on vielä Ramona, joka asuu tyttöystävänsä kanssa, sekä Jyn, joka asuu poikaystävänsä kanssa. Ja he ovat 22-23-vuotiaita. Okei, Arrowlla ei ole ketään, mutta se tuntuu jotenkin eriltä, vaikka enhän tietenkään tiedä, mitä hän itse asiasta ajattelee. Enkä minä tiedä edes, että haluanko miestä, mutta tänään kuunnellessani sitä, miten Kissanainen ja Jyn miettivät, että he eivät ole tainneet olla montaakaan kuukautta sinkkuina sen jälkeen kuin täyttivät 16, vaan ovat menneet parisuhteesta toiseen, mietin, että miksi tällaisia ihmeellisiä parisuhteita ei ole sattunut minun kohdalleni.

Kirsikkana kakun päällä Kissanainen selitti, miten hänellä on töissä joku, joka tuntee Koodariopettajan hyvin ja jolta Kissanainen on saanut kuulla kaikenlaista kuraa tästä. Kuulemma tällä on ollut kaikenlaisia naissekoiluja ja Kissanainen summasi asian, että ei se Koodariopettaja tainnutkaan olla niin kansikuvapoika kuin miltä ehkä vaikutti.

Ei kai millään tuollakaan pitäisi olla enää mitään väliä minulle, mutta kun kuuntelin tuota Kissanaisen selitystä Koodariopettajasta ja tämän naisjutuista, niin mietin vain, että en olisi halunnut kuulla mitään sitä. Koko ajan tekisi mieli sanoa, että ihan samahan se on, mutta selkeästikään ei ole. Haluaisin vain, että se olisi. Olin vain ihan täysi idiootti – taas – ihastuessani häneen niin palavasti, vaikka en tiennyt hänestä yhtään mitään ja vielä idiootimpi kuvitellessani, että meillä oli joku yhteys. Minä vain loin hänestä mielessäni kuvan, johon ihastuin. Samaan tapaan kuin aina luon ihmisistä jonkun ihannekuvan, johon ihastun. Koska ei sellaista miestä varmaan vain ole, joka olisi oikeasti niin kuin minä.

Junamatkalla kotiin laitoin Harjoittelupaikkarohmulle sieltä pk-seudun hengauspaikalta ottamani kuvan ja sitten viestiteltiin vähän aikaa hänen kanssaan. Siinä vaiheessa oli vielä sellainen keskitasoinen humalatila päällä (join siis kolme juomaa viiden tunnin aikana, niin ei kovin paha) ja oli kiva viestitellä kaikesta epätärkeästä. Sitten jossain kohtaa Harjoittelupaikkarohmu sanoi, että hänellä on joku Taru Sormusten Herrasta -korttipeli ja hän ehdotti, että tulisin sinne hänen luokseen, niin voitaisiin pelata sitä. Tai sitten hän voisi tulla minun luokseni ja voitaisiin katsoa niitä leffoja, kun hänellä ei ole niitä.

Okei, en osaa tulkita miehiä, selkeästikään, kun aina omat veikkaukseni menevät pieleen, mutta kun on perjantai ja kello on puoli yksitoista illalla, niin kun pyydät toista ihmistä hengaamaan kaksistaan kotonasi, niin onhan se vähän… Siinä on sillä lailla sellainen ”booty call” -viba.

Minä halusin mennä, vaikka en halunnut mennä. Mietin jo, että laitan Arrowlle viestiä ja pyydän häntä puhumaan minulle järkeä päähän. Tai siis, hän joskus kertoi, miten oli tapaillut Tinderin kautta joitain vanhempia miehiä, joiden kehut olivat olleet suunnaton egoboosti ja sellainen ”validation”. Niin ajattelin, että hän jos joku ymmärtäisi ja pystyisi sanomaan, että Amia, ei kannata. En laittanut sitten sitä viestiä, koska tuntuu, että se olisi mennyt vähän yli.

Olen huomannut sen etenkin noissa ryhmähengauksissa, että Arrow jättää mainitsematta, että me tehdään hänen kanssaan paljon töitä yhdessä tai palaveerataan yhdessä tai että hän aina tietyin väliajoin käy kysymässä minulta, että olisiko minulla mitään tehtävää hänelle. Hän jättää sen aina siihen, että me ollaan samassa firmassa töissä. Piste. Arrowsta on muutenkin tullut sellainen fiilis, että hän on omalla tavallaan hyvin yksityinen ihminen. Kyllä hän välillä kertoo asioita, mutta minusta tuntuu, että hän ei halua olla minun kaverini. Tai siis, joo, me hengataan viikossa tuntikaupalla yhdessä ja sitten vielä niissä yhteishengauksissa, mutta ei me koskaan olla oikein tehty mitään kaksistaan. Siitä tulee sellainen fiilis, että okei, tämä ihminen ei halua luoda kovin läheistä suhdetta kanssani. Hän on kuitenkin ystävällinen ja kaikkea, mutta tuollainen fiilis minulle on tullut.

Mutta niin, Harjoittelupaikkarohmu. No, minä kiersin ne hänen ehdotuksensa, eikä hän sitten jatkanut niitä. Tai siis, siinä vaiheessa oli vielä sellainen yliaktiivinen olo, niin tuntui, että ne hänen ehdotuksensa upposivat sinne viestitulvan joukkoon. Kun jos hän sanoi, että tule Amia tänne pelaamaan Taru Sormusten Herrasta -peliä, niin minä sitten heti kysyn, että onko se se, jossa on tosi vaikeat säännöt ja musta mötikkä, joka on Sauron. Ja kun hän kysyi, että onko minulla ne leffat ja vastattuani myöntävästi hän sanoi… miten se menikään… Niin hän sitten sanoi, että hyvä juttu, kun hän haluaisi nähdä ne uudestaan. Minä sitten sanoin muka järkyttyneenä, että voi hyvä luoja etkö sä siis itse omista niitä leffoja. Ja sitten puhuttiin vähän muustakin ja sitten se jäi.

Viestittelin Nataliallekin, että on ihan paska fiilis. Äh, jatkan huomenna, niin saan nukuttuakin, kun Vuodatus on huoltotauolla joka tapauksessa koko viikonlopun, niin ihan sama.