Minulla on kirjatentti huomenna, johon olen varautunut kohtuullisen hyvin. Olen tosin siirtänyt tentin ajankohtaa kahdeksan kertaa, joten olisi pieni ihme, jos se ei vieläkään olisi missään kunnossa. Otin rauhoittavankin jo tunti sitten, jotta saan mentyä ajoissa nukkumaan, koska huomenna on täysi päivä töitä ja tentti on vasta sen jälkeen.

Mutta jälleen muiden sattumusten aikataulu on ihan täydellinen. Olin menossa tekemään itselleni ruokaa ja ajattelin antaa samalla rotille herneenpalkoja, koska ne tykkäävät niistä. No, tyttöjen häkillä olivat vastassa kaksi aktiivisinta, jotka ovat suosikkejani ja toisella niistä oli naama ihan veressä! Paniikissa yritin tarkistaa, että onko se kunnossa, vai onko joku muu loukannut itsensä ja aika pian huomasin, että häkin pohjalla on kuollut rotta. Muutamassa sekunnissa palat loksahtivat paikoilleen ja tajusin, että vaikka olen onnekseni välttynyt siltä aikaisemmin, niin nyt se kammotus sattui sitten omalle kohdalle. Rotathan ovat saaliseläimiä - vaikka ovatkin kaikkiruokaisia ja saalistavat itsekin - joten niiden itsesuojeluvaisto on todella syvällä. Kuolleen lajitoverin haju saattaisi houkutella petoja pesään, joten kuolleesta lajitoverista hankkiudutaan yleensä eroon. Aina ne eivät syö kuolleita lajitovereitaan, en tosin tiedä miksi. Olen jotenkin itse snobisti ajatellut, että minun rottani ovat niin sivistyneitä että aikaisemmin ne ovat jättäneet kavereidensa ruumiit rauhaan. Paitsi että kuolleena syntyneet poikaset emo on aina syönyt.

En oikein tiedä miltä minusta tuntuu. Se rauhoittava on alkanut jo vaikuttaa, ja ehkä olen vain nyt niin jämähtänyt rationalismiin, että ajattelin vain, että okei, otetaan tuo puoliksi syöty rakas rotta sieltä häkistä pois, yritän olla tiputtelematta niitä roikkuvia sisälmyksiä yhtään mihinkään, pakkaan sen useaan muovipussiin ja laitan pakastimeen. Rauhoittavan ottamisen takia pääni alkaa puuroutumaan oikeastaan minä hetkenä hyvänsä niin pahasti, että on pakko mennä nukkumaan, joten häkin siivoaminen jää huomiselle. Eivätkä rotat voi asua siellä häkissä nyt, joten ne saavat asua yhden päivän vähän pienemmässä varahäkissä.

Osa tytöistä oli aika hysteerisiä. Lähinnä sen kuolleen tytön siskot. Ne pelkäsivät minua ja kirkuivat ja yrittivät juosta pakoon. Ei-sukulaiset tytöt vaikuttivat puolestaan ihan normaaleilta. En tiedä miksi se yksi rotta oli kuollut, aamulla se oli ollut vielä ihan kunnossa. Se oli ollut sairaana joskus... no kohta kaksi kuukautta sitten, mutta parani antibioottikuurilla. Mutta rotat eivät kyllä tapa toisiaan, joten olisi kaukaa haettua että niin olisi käynyt, etenkin kun nuo tytöt ovat aina tulleet loistavasti toimeen keskenään. Mutta kun se oma pikkuinen pörrönaamakulta tulee naama veressä moikkaamaan luukulle ja sen asuintoverin vatsa on syöty auki, niin juuri nyt en haluaisi mitenkään välttämättä seurustella niiden kanssa. Varmaan inhimillistän niitä liikaa, mutta ne kaksi kuolleen tytön siskoa vaikuttivat niin hermostuneilta, että jotenkin en voinut kuin kuvitella mielessäni, miten ne ovat traumatisoituneina katsoneet, kun niiden asuintoverit syövät niiden omaa siskoa.

Mutta nyt pitäisi tehdä ruoka loppuun ja sen jälkeen palata kirjan "Koulun pirulliset dilemman" pariin ja jotenkin saada jotain aikaiseksi ennen kuin rauhoittava ehtii vaikuttaa loppuun ja pääni sammuu. Tunnen kyllä että se vaikuttaa jo aika paljon, koska pää tuntuu oudolta, enkä ole ihan varma muistanko tätä aamulla. Mutta pakko saada itsensä jotenkin taas kasaan.