Mietin taas, että mitähän ihmettä minä haluan. Puhuttiin eilen porukan kanssa, että tänään tehtäisiin jotain, mentäisiin ehkä baariin, ja sitten tuli taas minun tehtäväkseni laittaa siitä se ilmoitus sinne Facebook-ryhmään. No, Salla ja se uskovainen mies ovat ainakin tulossa, mutta nyt on sellainen fiilis, että jos muita ei ole tulossa, niin ei oikein huvittaisi lähteä heidän kanssaan. Pari muutakin sanoi eilen, että kiinnostaisi lähteä, mutta nämä eivät ole edes lukeneet sitä Facebook-ilmoitusta. Eikä sen puoleen ole Jaskakaan.

Terapiassa puhuin taas tuosta minun ja Jaskan viimeisimmästä keskustelusta, ja terapeuttini sanoi, että se vaikutti todella tärkeältä keskustelulta. Lisäksi hän sanoi, että vaikka molemmat varmaan tajuavat sen, että on ihan hyvä nyt antaa tälle jutulle aikaa, rauhassa yrittää miettiä, mitä itse haluaa ja keskittyä vaikka joihinkin muihin asioihin, niin tämä tilanne on siitä hankala sekä minulle että Jaskalle, että molempien täytyy jollain tasolla luottaa toiseen silti! Tai siis, minä mietin jatkuvasti, että mitähän Jaska tekee ja jotenkin haluaisin pysyä perillä siitä kaikesta ja olen mustasukkainen ja mietin, että mitä jos hän löytääkin jonkun muun naisen. Terapeuttini sitten sanoi, että varmaan se, miten Jaska oli vaikuttanut loukkaantuvan, ehkä vähän jopa huolestuvan/hätääntyvän siitä, että olin vakavissani miettinyt yhteydenottamista Leeviin, niin varmaan tuo kuvio toimii sitten molemminpäin.

Enkä tiedä, olisinko halunnut, että Jaska tulee tuonne tänään, mutta jotenkin huomaan, että minua vaivaa se, että hän ei ole edes nähnyt tuota koko juttua, vaikka hän on aina yksi ensimmäisiä, joka lukee sen. Ja siitähän jää se tieto siihen julkaisun kulmaan, että ketkä ovat nähneet sen. Vaikka tuntuu, että tuon keskustelun jälkeen on melkein kuin sanaton sopimus Jaskan kanssa siitä, että ei olisi kauhean suotavaa, että kumpikaan tekisi mitään kenenkään muun kanssa, niin jotenkin minun on vain vaikeaa luottaa tuohon sanattomaan sopimukseen, jota ei siis välttämättä Jaskan mielessä edes ole! Mutta kai hänkin huomasi sen, että hänelle ei olisi okei, jos olisin jonkun muun miehen kanssa, ja ehkä hän miettii sitäkin, että miksi ihmeessä, jos me kerran olllaan erottu vieläpä hänen tahdostaan ja hän pelkää että me ajaudutaan takaisin yhteen, niin miksi hän sitten tarjoutuu hoitamaan minun "fyysistä yksinäisyyttäni", sanoo, että soita, jos haluat halailla tai jos tekee mieli seksiä.

Jotenkin taas olen miettinyt, että Jaska haluaa minut takaisin, mutta että hän ei vain tiedä sitä vielä. Mutta toisaalta sitten tuon ajatuksen suhteen tuntuu hyvältä, että nyt on sitä aikaa tehdä jotain muuta, koska jos Jaska tänään vaikka sanoisi, että okei, palataan yhteen, niin en tiedä, miten se käytännössä toimisi. Muutenkin olin usein todella varautunut ja minun oli vaikeaa ylipäätään kertoa ihmisille, että me ollaan yhdessä, tai osoittaa kiintymystä julkisilla paikoilla vaikka pitämällä häntä kädestä tai muuta, niin tämän episodin jälkeen olisin taatusti vielä entistäkin varautuneempi. Haluan Jaskan takaisin, edelleen, mutta tiedän, että olisi todella vaikeaa päästää hänet lähelle uudestaan, kun tiedän, että jo kerran ajattelin kaiken olevan hyvin ja silti kaikki vain luhistui.

Mutta eilen hengasin taas Sallan ja tämän yhden miehen kanssa ja ensimmäistä kertaa aika pitkään aikaan oli sellainen fiilis, että mielummin olen yksin kuin heidän kanssaan niin paljon. Jotenkin eilen tajusin, että olen ihan eri maailmasta kuin he. Siihen herätti yksi keskustelu, joka me käytiin eilen:

Mies: "Niin ja mullahan on epävakaa persoonallisuushäiriö."
Salla: "Mulla on määrittelemätön persoonallisuushäiriö."
Amia: "Mulla taas ei oo mitään persoonallisuushäiriötä."
Mies: "Siksi sä ootkin varmaan tuollainen."

En tiennyt, että Sallallakin on persoonallisuushäiriö, mutta se nyt selittää asioita. Hän lisäksi selitti, miten hänellä on mennyt taas välejä poikki ihmisiin yhden harrastusjutun kauttakin, kun häntä kuulemma katsotaan vähän ei-niin-kivasti, jos hän menee sinne. Kuulemma kerran joku oli sanonut porukalle, että voitaisko olla nyt hiljaa, kun viiden minuutin päästä alkaa se esitys, ja me aikaisemmin ollaan sovittu, että ne viimeiset minuutit oltaisiin hiljaa, niin Salla sanoi, että hän oli oikeasti suuttunut tuosta ja tokaissut tyypille, että haista paska. Kuulemma Sallan mielestä tyyppi oli sanonut tuon kommenttinsa todella lipevästi, vittuillen, vaikka se tyyppi oli omasta mielestään sanonut sen vain ystävällisesti.

Lisäksi hän selitti, että minne hän meneekin, hän ei vain riitautuu ihmisten kanssa koko ajan, hän ei vain pysty tulemaan toimeen melkein kenenkään kanssa. Lisäksi hän valitti tällä kertaa meille sitä, että silloin kun hengattiin keskiviikkona naisporukalla, ja hän oli taas sanonut pahasti sille yhdelle naiselle tämän suhteesta, niin paitsi että hän selitti, että siis mä pystyn lukemaan sitä tilannetta ja kaikkia muitakin tilanteita vaan niin täydellisesti, että mä arvaan kaiken, mitä niiden välillä oon, jos mulla on joku mielikuva jostain niiden suhteeseen liittyvästä, niin oletan sitten sen pitävän paikkansa jatkossa, koska mä vaan oon oikeessa näissä asioissa. Mutta siis häntä mietitytti sitten, kun tämä nainen ei tänään halunnut jäädä meidän kanssamme, että onko tämä nainen nyt rikki siitä mitä hän sanoi tälle.

Minä sitten tuohon kommentoin, että ei varmaan ole rikki, ja varmaan tuskin vaikuttaa oikein mihinkään, vaikka kuinka haukkuisit tätä naista koiraksi, joka tykkää siitä, että tätä kohdellaan huonosti, koska suhteissa se menee vain niin, että sillä, mitä jotkut ulkopuoliset sanovat, on todella vähän merkitystä, kun omassa mielessä on kuitenkin aina omasta mielestä eniten järkeä. Lisäksi sanoin, että ei tämä nainen varmaan ole kauhean loukkaantunut siitä, mitä Salla on hänelle sanonut, mutta että hänestä voi tuntua siltä, että Salla ei vain ole hänen puolellaan, jos hän ei toimi tilanteissa juuri niin kuin Salla haluaa. Sanoin sitten lopuksi, että en tietenkään varmasti tiedä, mutta että tuolta minusta tuntuu, kun Salla kertoo minun ja Jaskan suhteesta, millainen se hänen mielestään on aina ollut. Tuohon Salla ei sanonut mitään.

Mutta siis en niin innoissani olisi lähtemään mihinkään vain noiden kahden kanssa, kun tuntuu, että olen saanut jo yliannostuksen sitä heidän logiikkaansa. Lisäksi kun jotenkin ihmeessä tuli silloin keskiviikkona kaksistaan Sallan kanssa puheeksi se Lontoon-matkani John, niin Salla sanoi siitä jotain, josta todella loukkaannuin. Hän sanoi, että kun HÄN on suhteessa, niin kaikki muut miehet katoavat, he vain lakkaavat olemasta ja hän näkee vain poikaystävänsä. Sitten hän jatkoi, että pelkästään jos edes vähän ihastuit Johniin, niin et vain ole voinut oikeasti välittää Jaskasta, ja ihmisten, jotka on tuollaisessa tilanteessa, että seurustelee ja pystyy ihastumaan johonkuhun muuhun, niin heidän ei ylipäätään pitäisi koskaan olla missään suhteessa. Sanoinkin tuossa kohtaa Sallalle, että koska me ollaan hänen kanssaan erilaisia, niin hän ei voi kertoa minulle, miltä minusta tuntuu, pelkästään sen perusteella, miltä hänestä tuntuu jossain tilanteessa.

Tuntuu nyt, että olisi pitänyt sanoa Sallalle vähän pahemmin, koska jatkuvasti hän vain hyppii nenälleni, kertoo, miltä minusta pitäisi tuntua, ja kun nyt ollaan vaikka juteltu ajoittain tuosta Anneli Auerista ja Ulvilan jutusta, koska olen seurannut sitä todella tarkkaan, niin jos minä innoissani listaan niitä kaikkia todisteita, jotka todistavat puolesta tai vastaan, tai ovat jotenkin ristiriidassa jonkun kanssa, ja miten näiden kaikkien seikkojen perusteella olen päätynyt muodostamaan mielipiteeni siitä, mitä todennäköisesti tapahtui, niin Salla on nyt kahteen otteeseen kuitannut kaiken sanomalla, että hän vain tietää, että Anneli Auer murhasi miehensä, koska senhän näkee vain tämän silmistä ihan selvästi. Olen yrittänyt kyllä sanoa, että homma ei toimi kyllä ihan noin, ihmiset ovat erilaisia ja toimivat erilailla eri tilanteissa ja se, että perustaa kantansa siihen, miltä jonkun ihmisen silmät näyttävät jossain lehtikuvassa, ei vain ole yhtään mikään peruste.

Joten kyllä, on mennyt vähän suksia ristiin Sallan kanssa, vaikka toisaalta hän on välillä myös ihan kiva. Korostaa itseään todella paljon, mikä joskus ärsyttää, mutta hän on ihan kiva silti. Jotenkin nyt kuitenkin on kiintiö aika täynnä. Eikä vain Sallaa, vaan myös tätä hänen fanimiestään, joka kyllä on vaikka tällä viikolla tuntunutkin jotenkin paljon vähemmän ärsyttävältä kuin Salla. Mutta ehkä tämä tyyppi oli tavallaan oikeassa siinä, että minä en oikein sopeudu heidän joukkoonsa, koska minulla ei siis ole mitään persoonallisuushäiriötä. Jotenkin eilisen jälkeen tuli taas vähän lisää ikävä Jaskaa ja ylipäätään keskusteluja, joissa on jotain järkeä, sitä että minun mielipiteeni tai sanomiseni edes huomioidaan, eikä kukaan kerro minulle jatkuvasti, että tunnen väärin tai että en oikeasti tunne sitä mitä tunnen.

Olen ruvennut keräilemään taas joitain kuvia netistä, joista yritän saada kasaan jonkinlaisen videon yhden hienon biisin oheen. Tuntuu paljon mielekkäämmältä kuin istua jossain näiden kahden tyypin kanssa. Toivottavasti tämä Sallan haukkuma nainen ja se mies, jonka kanssa tämä hengaa, tulisivat myös, niin sitten olisi joitain ihmisiä, joiden kanssa voisi edes keskustella jostain. En jaksaisi mitään draamailua taas.