Tulipahan taas sekin todistetuksi. Eilen raahasin itseni taas vaiheeksi junalla Vaasaan ja asemalle sattui samaan aikaan neiti Ann. Koskaan koulussa hän ei tervehtinyt minua tai mitään, eikä missään muuallakaan, jos hänet näki, mutta nyt kyllä. Pah. Kouluhierarkia. Minä olen sitten kai vain sitä alinta kastia. Mutta kun koulu on loppu, niin sillä ei ole enää väliä. No ei sillä, kyllähän sen toisaalta ymmärtää. Koulussa niitä ihmisiä näkee joka päivä, eikä jokaista voi tervehtiä. Mutta kun ei ole enää koulua, niin ei ole mitään paikkaa, missä toisen näkisi säännöllisesti, niin sitten voi tervehtiä, kun tietää, ettei siitä tule seuraamuksia.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
No joo. Löysin Nanin lahjan muutkin osat. Laastaria, halaussirottimet ja sanoja. Keksin myös, että paketein niistä jokaisen erikseen ennen kuin paketoin ne siihen lopulliseen pakettiin. Näin pystyn laittamaan siihen väliin lapun, että se on selviytymispaketti. Ja jokaiseen pikkupakettiin tulee sellainen lappu, jossa lukee, miksi juuri se esine on tarpeellinen elämässä selviytymisen kannalta. Ja ne pikkupaketit on paketoitu joulupaperilla. Joo. Olisi kannattanut vähän miettiä ennen viimeistä iltaa, mihin minä paketoin ne. Mutta ei suinkaan täysin tavallisella tavalla. Paperi on väärinpäin, valkoinen puoli on päällä. Paitsi että se ei ole enää valkoinen, koska minä koristelin sen itse. Jokaisen pikkupaketin käärepaperin näkyvä puoli on täynnä pikkuruisia 18-numeroita. Niissä oli kauhea työ. Väsäsin niitä varmaan neljä tuntia eilen yöllä.
Kun innostuu, niin sitten innostuu. Myös kortti, jonka tein itse, noudattaa samaa linjaa. Se on numeron 18 muotoinen. Jaa kuinka kortti voi olla tuollaisen numeron muotoinen? Kas näin.
No, vielä pitäisi keksiä, mitä siihen kirjoittaa... Olen kauhean huono keksimään kortteihin jotain kirjoitusta. Ja kahden tunnin päästä pitäisi olla jo Nanin luona, niin ehkä keskityn nyt niihin paketteihin. Ei kai paljon muuta sanottavaa ollutkaan. Paitsi se, että soittotunnilla ensimmäistä kertaa soitin biisin törkeän paljon paremmin kuin kotona ja siitä tuli mahtava fiilis. Joo. Ja on kaunis sääkin. Vähän kipeä olo, mutta ihan mukavalta päivä vaikuttaa muuten.
