Tulin juuri kotiin ja olen sillä lailla semisti naamat. Kuinka monta juomaa join tänään? Kolme tai neljä opiskelija-alennus-siideriä ja kaksi Marvel-teemaista drinkkiä paikassa, johon minä, Jyn, Arrow ja Lester jatkettiin nelistään. Lisäksi Harjoittelupaikkarohmun kanssa viestiteltiin pitkin iltaa ja hän uskoutui minulle salaisesta ihastuksestaan ja minä sitten vastineeksi myönsin ihastuneeni Lesteriin. Toki avauduin kaikille (paitsi Lesterille) myös tästä Koodariopettajasta ja kun kysyin, että onko joku muukin ihastunut häneen vai olenko ainut, kaikki olivat vähän että... öö, siis Amia, onhan se ihan fine, mutta.... Arrow tosin innostui siitä ja sanoi, että alkaa shipata minua ja Koodariopettajaa.

Lester puolestaan... En tiedä. Hän on edelleen kysymysmerkki. Minä ja Jyn avauduttiin hänelle ja Arrowlle ihan siitä perus seksuaalisesta ahdistelusta, mitä naiset kohtaavat. Kun kerroin, miten töissä tulee kohdalle niitä jotka soittaa tavalliseen asiakaspalvelunumeroon ja runkkaavat, no... Luonnollisesti Arrow ja Lester olivat tyrmistyneitä siitä, koska ei kai tuollainen tule kenellekään normaalille miehelle edes mieleen. Tosin Arrow on edelleen homo ja hän on vain upea! Mietin tuon illan aikana, että ehkä otan vastaan sen pääkaupunkiseudun paikan. Arrow kertoi miten hänellekin luvattiin yli 2000 euron kuukausipalkka harjoittelusta ja se kun määräytyy opintopisteiden mukaan, niin todennäköisesti saisin palkkaa vielä vähän häntäkin enemmän. Ja Arrown kanssa olisi ihan kiva työskennellä ja hänkin sanoi, että toivoo, että otan sen vastaan, niin me voitaisiin sitten tukea toisiamme, jos emme tajuaisi yhtään mitään.

Arrow oli tosiaan ottanut paikan jo vastaan ja täyttänyt paperitkin, joten ilmeisesti kyseinen firma ottaakin kaksi harjoittelijaa, vaikkei olekaan siitä kenellekään maininnut. Mutta kyllä kuukausi menee sitä kuuden tunnin reissausta ja se heidän systeemi oli niin kiinnostava ja ne ihmiset niin kivoja, että nyt tuntuu hyvältä ratkaisulta, että otan sen vain vastaan. Se tuntuu oikeasti hyvältä ja pystyn kuvittelemaan itseni sinne firmaan ja jopa kuvittelemaan, miten matkustan junassa ja hankin ehkä läppärin siitä samasta firmasta, josta sain kesäksi sen läppärin vuokralle ja teen töitä junasta.

Mutta niin. Lester. En tiedä, en oikeasti tiedä. Hän vaikuttaa pitävän minusta, ainakin siis kaverina. Jyn avautui omista perhekuvioistaan ja Arrow kertoi, miten hänen isänsä on hyvin avoin sen suhteen, että ei hyväksy Arrown "elämäntapaa", niin minä mainitsin, että en tule isäni kanssa yhtään toimeen, enkä ole puhunut hänelle yli kymmeneen vuoteen. Lester oli ensimmäinen, joka sympatisoi sen suhteen ja sanoi, että tuollaiset asiat on raskaita. Lisäksi kun viestittelin Harjoittelupaikkarohmun kanssa silloin kun istuttiin samassa pöydässä Lesterin, Arrown ja Jynin kanssa, Arrow kysyi lopulta, että kenelle viestittelen. Sanoin, että Harjoittelupaikkarohmun kanssa ja Lester näytti hieman ärsyyntyneeltä. Tai ainakin niin tulkitsin, mutta se oli jotakuinkin sama kuin tiiliseinästä yrittäisi tulkita jotain. Lisäksi kun minä, Lester ja Arrow käveltiin loppumatka yhdessä kotiin (kun me kerran asutaan noin 200 metrin säteellä toisistamme), niin kun moikkailin heille lähtiessäni oman kämppäni suuntaan yksin, Lester vielä sanoi minulle, että oli tosi kiva ilta.

En tiedä. Ehkä kun selviän näistä drinkeistä, kaduttaa se, että avauduin asiasta Harjoittelupaikkarohmulle, mutta hänkin uskoutui minulle omasta salaisuudestaan. Joten tuntuu, että hän on nyt minun liittolaiseni, ja se on tosi kiva, koska tuntuu, että hän ymmärtää. Ja minä ymmärrän häntä. Ja vaikka muiden suhtautuminen siihen Koodariopettaja-paljastukseeni olikin osittain sellainen kiusaantunut, tuntui, että ainakin osa ymmärsi minua. Ja kun sanoin sen ääneen heille, se ei ole enää vain minun pääni sisällä, joten voin rauhoittua.

Mutta oli tosi kivaa, kun vaikka ensi tiistaina meillä on viimeinen yhteinen luento tuon porukan kanssa, niin nyt porukalla suunniteltiin, miten me jatkossa pidetään aina vähintään kerran vuodessa kokoontujaiset, jossa tavataan. Ja nyt keväällä, kun me "valmistutaan" tästä ohjelmasta, on tarkoituksena suunnitella haalarimerkki ja meille ihan omat hatut, vähän niin kuin joillain insinööreillä on. Siitä tuli sellainen olo, että ehkä nämä meidän ryhmän ihmiset ovat tunteneet edes osittain samoin kuin minä, että heillä on ollut kivaa tässä porukassa ja että meidän hengailussa ei ole kyse vain siitä, että ala on pieni ja on hyvä olla kontakteja ympäriinsä.

Oli kuitenkin kivaa tänä iltana. Arrow ja Lester ovat ihan huippuja ja alan lämmetä Jynillekin, vaikka hän välillä on vaikuttanut vähän tylyltä. Ja Harjoittelupaikkarohmu on myös huippu, kun voidaan hänen kanssaan vaihtaa näitä ihastumissalaisuuksia.

Ehkä huomenna nolottaa jokin, mitä olen tänään sanonut, mutta vielä kaikki tuntuu olevan ainakin ihan jees. Kun Lester puhui heidän bändistäänkin, en voinut olla kysymättä, että niin se tyyppi, joka oli meidän testihenkilönä syksyllä on siinä teidän bändissä, eikö. Sen jälkeen sanoin vain, että en vain voi olla kuuntelematta muiden ihmisten keskusteluja ja että ne kaikki tallentuvat pääni valtavalla kovalevylle. Onhan tuokin vähän noloa, mutta toisaalta se on se, mitä teen: en vain voi olla kuuntelematta ihmisten keskusteluja, joten nyt Lesterillä on valittavana se, että keskusteleeko Kovaäänisen tyypin kanssa siinä luokassa niin että voin kuunnella, vai jossain muualla.

Nyt tuntuu kuitenkin hyvältä, eikä harmita, että huomenna on yövuoro töissä. Ehdin kyllä selvitä siihen mennessä ja luotan siihen, että en saa krapulaa, niin kuin en oikein koskaan saa. Minä tykkään näistä meidän ryhmän ihmisistä, he ovat kaikki jotenkin vain niin kivoja ja ymmärtäväisiä ja reiluja, että en tiedä, missä he ovat piileskelleet kaikki nämä vuodet. He ovat kaikki niin upeita!