All those beautiful people
I want to have them all
All those porcelain models
If only I could make them fall


***

No, nytpä on sitten selvitetty. Thomas ei ole ihastunut minuun, ei ole koskaan ollutkaan. Kysyin ihan suoraan ja sanoi haikailevansa yhden perään, sellaisen, josta oli joskus puhunutkin, jonka kanssa kai seurustelikin jossain vaiheessa viikon tai jotain, mutta joka sitten ilmoitti, että hänellä on ollut jo useamman kuukauden ajan joku toinen.

Oli kuulemma joskus miettinyt, että voisinko olla ihastunut häneen, mutta sitten oli vain kelannut mielessään, että yrittää saada minua ja Jaskaa paritettua, kun oli kelannut, että meillä on jotain. Ei siis ollut mustasukkainen eikä mitään.

Sanoin sitten, että kaikki on okei ja että ei tarvitse stressata, koska minulla on kokemusta tästä tilanteesta ja homma on hallinnassa. Tyyppi sanoi vielä, että yrittää olla huomaavainen sitten jatkossa, ettei vain satuta minua millään lailla, mihin minä sanoin taas, että älä turhaan stressaa, kaikki on okei, osaan kyllä suhtautua asiaan.

Sille toiselle osastolaiselle, jonka kanssa asiasta puhuttiin eilen, sanoin jo asiasta ja sain oikein henkistä tukea tuossa ohessa. Nyt on kuitenkin sellainen fiilis, että vittu minä vihaan tätä kaikkea. Thomas sanoi kyllä, ettei varsinaisesti ihmettele, että olin saanut kuvan, että hän olisi voinut olla ihastunut, kun meillä on kuulemma ollut aina niin hyvä yhteys. Mutta kaikki muu oli taas kuvitelmaani. Minä taas ehdin olla onnellinen, saada sen elämän silmiini, kuten se psyk. tyyppikin sanoi.

Juteltiin sitten tuosta hänen ihastuksen kohteestaankin jotain, olin kaveri ja lohdutin ja kyselin, kun tyyppi harmitteli, että vaikka tietää, että siitä ei todennäköisesti edes tulisi mitään ja tämä seurusteleekin, niin ei vain voi tunteilleen mitään, kun siinä naisessa tuntuu yhdistyvän kaikki, mistä hän pitää. Sanoi sitten sitä vielä, että nyt on löytänyt yhden biisin, joka tuntuu kuvaavan niin hyvin sitä fiilistä, niin olo on vähän helpottanut. Sanoin sitten, että sitä minäkin tein silloin ajat sitten, kun olin todella ihastunut ja se auttoi minullakin, kun kelasin mielessäni Nightwishin lyriikoita. Sitten heitin vielä vitsillä (silmäniskuhymiöineen) että nyt kai sitten on aika palata tähän hyväksi havaittuun taktiikkaan.

And there is no better time than the present.

***

An Ugly Duckling
Lost in a verse
Dreaming the stars


***

Vitun englantikin tunkee mieleen. Ja pitäisi siivota ja illaksi menen Natalialle. Eerokin tulee ja autetaan Nataliaa pakkaamaan ja kuulemma on vielä pullo shampanjaa avaamatta, niin tuhotaan se ja sitten kun päiväkeskuksessa yhdellä tyypillä oli Kotipizzan kuponkeja, jotka on voimassa vielä tänään, niin minä sitten ehdotin, että otetaanko pizza, mitä pidettiin hyvänä ideana.

Paskat kun olin jo onnellinen jossain vaiheessa ja taas kävi näin. Kaikki on taas, että tosi rohkeata että sanoit, eikä tyyppi tiedä mitä menettää, ja Thomaskin sanoi arvostavansa sitä, että sanoin suoraan, mutta itsellä on sellainen fiilis, että on ihan sama, turha sanoa mitään tuollaista lohdutuspaskaa, kun se ei siltikään muuta tilannetta mihinkään, eikä lievennä sitä yksinäisyyden kipua tai poista ajatusta, että minä en tule ikinä löytämään yhtään ketään koskaan. Se fiilis on nyt pysynyt poissa muutaman kuukauden ja sen myötä on valtava taakka ollut pois selästä. Nyt sekin on sitten tullut takaisin taas, enkä jaksa taas uskoa, että se siitä mihinkään koskaan katoaisikaan. Pikemminkin se tunne on vain vahvistunut entisestään. Kai nämä parin kuukauden blogipäivitykset kuvaavat tunnettani paremmin kuin mitään mitä voisin sanoa. Enkä oikein tiedä, mitä enää sanoisinkaan.

***

In my world
Love is for poets
Never the famous balcony scene
Just a dying faith
On the heaven's gate