En tule varmaan ikinä pääsemään tuota yhtä kielitieteen tenttiä läpi. Luulisi, että se on helppo, etenkin kun se oli samanlainen kuin aikaisemmalla kerralla. Mutta se on niin järjettömän vaikea, että en tiedä että pääsisinkö siitä läpi vaikka saisi olla se tentittävä kirjakin mukana. Tenttiin on luettavana yksi kirja ja tehtävinä on vain sanaselitystehtäviä. Niinpä tällä kertaa yritin opetella ulkoa kaikenlaisia termejä. En tosin tiedä että kuinka paljon pitää saada kokeesta oikein että pääsee läpi, koska sitäkään ei missään sanota. Mutta kun tänään katselin sitä koetta, niin ajattelin, että okei, yritän painaa mieleeni kaikki sanat mitä siinä on, koska ilmeisesti se koe on aina sama, mutta vain alleviivatut (selitettävät) sanat muuttuvat. Kuulostaa hullun helpolta, mutta ei se ole. Kun yritin painaa mieleen niitä sanoja, tajusin siinä kokeessa, että miten se muka olisi mahdollista, kun kokeessa on 140 kohtaa, ja useimmissa kohdissa on enemmän kuin yksi selitettävä. Arvioin sitten, että minulla olisi opeteltavana n. 350 selitettävää termiä. Lisäksi, ainoa tieto, joka edes viittaa tentin arvosteluun, on kommentti tentin alussa, että yksilauseinen selitys ei riitä, ja että jokainen kohta arvioidaan asteikolla 1-5 ja niitä kohtia oli 30.

Eli asioiden osaaminen ei riitä, vaan pitää osata selittää kaikki jotenkin hienosti ja hyvin. Niin kuin vaikka nuo otsikon sanat. Tarkistin kirjasta jälkikäteen, että mitä ne tarkoittavat, eli miten ne olisi pitänyt selittää. Ei löytynyt "predikaatiota" sanastosta, mutta löytyi "predikaatioanalyysi", eli: "Tässä esitetään lingvistinen lähestymistapa, predikaatioanalyysi, jonka lähtökohta on lekseemien sanasemanttinen kuvaus." "Predikointia" selitetään myöhemmin näin:

"Kun predikaattia käytetään predikoimiseen, muuttujan kohdalle täytetään sopivan yksilön denotaatio. Jos yksilö 'lippu' edustaa lippu-sanan denotaatiota, ilmaus PUNA(lippu) kuvaa semanttisesti sekä lausekkeen punainen lippu että lauseen Lippu on punainen denotaatiota (huom. ei koko merkitystä, esimerkiksi sitä että äskeinen lause toisin kuin lauseke väittää lippua punaiseksi; emme myöskään ole antaneet ilmauksellemme referentiaalista tulkintaa eli sitoneet sitä jossakin maailmassa olevaan tarkoitteeseen)."

En tiedä olenko vain yksinkertainen vai onko tuo ihan käsittämättömästi selitetty. Ja koko kirja on samanlaista roskaa. Ja luulisi, että kun olen opiskellut jo fonologiaa usemman kurssin ja englanniksi kielitiedettä samaten useamman kurssin, niin tämänhän pitäisi olla todella helppo kun on suomeksi kielitieteiden kurssi ykkönen, mutta kun en ymmärrä mitä kirjassa selitetään, ja jos tietäisinkin, niin en välttämättä osaa selittää viiden pisteen arvoisesti jotain typeriä sanoja. Turhauttaa vain todella paljon ja melkein itkettääkin, kun tuntuu että ihan sama lopputulos kuin jos en olisi lukenut tenttiin lainkaan. Ja tämä on tosiaan ainoa kurssi jonka kanssa on ollut ongelmia.

Mutta tosiaan ei varmaan mene läpi, jos kysytystä 30 kohdasta tiesin vastauksen korkeintaan kymmeneen. Ja pitäisi päästä läpi jos haluan keväällä suomenkielisen kielitieteen tunneille, niin näköjään en sitten mene niille kursseille. Melkein tuntuu taas siltä että tekee mieli heittää kaikilla paskoilla kurssikirjoilla ja monisteilla vesilintua ja lopettaa kaikki opiskelu tähän, koska selkeästi en vain osaa. Ja jätin keskiviikon tentin väliin että voisin lukea tähän, niin ihan turhaan tein senkin. Eikä voi muuten ilmoittautua opettajaopintoihinkaan, jos ei opiskele vähintään kahta kieltä. En vain näe mitään pointtia, että lukisin jostain toisesta kielestä perusteet, jos minulla ei kerran ole yhtään pienintäkään halua opettaa minkään kielen perusteita kenellekään. Haluan keskittyä yhteen kieleen (eli englantiin) ja edistyneiden puhujien opettamiseen. En näe, mitä hyötyä minulle olisi siitä, että olisin lukenut vaikka välttävästi saksan perusteet. Ja Suomessa ylipäätään on liikaa yläasteen ja ala-asteen opettajia, mutta tuntuu, että heti kun taso nousee yli lukion oppimäärän, englanninopettajia ei vain ole lainkaan.

Pitäisi taas ottaa yhteyttä johonkin tyyppiin ja kysyä tarkempia tietoja vähän joka asiasta, kun meille ei kerrota muuten mitään. Kun missään ei sanota, että mitä voi opiskella sivuaineena, siltä joltain opintokoordinaattorilta kysyin, että voikohan niille käännöstieteen kursseille yrittää ilmoittautua sivuaineopiskelijana, niin vastaus oli vain että ei kannata. En taas tiedä mitään mitä opiskelisin, ja vaikka opiskelisin viestinnästä perusopintojen lisäksi aineopinnot (jos sitä voi edes tehdä, en edes tiedä!), niin silti jäisi vielä n. 60 opintopistettä jotka pitäisi hankkia jostain. Ja siis pelkkään kandiin. Mietin kyllä sitä, että hakisi vaihtoon ulkomaille, Britteihin, ja opiskelisi siellä jotain englanniksi, kun täällä se englanninopintojen määrä on todella pieni. Haluaisin vain opiskella englantia, joten tuntuu tyhmältä, että sitä on vain muutama hassu kurssi (= noin kymmenen).

Ja tutkin juuri äsken vaihtomahdollisuuksia, mutta näköjään ainakaan Erasmus-vaihdossa ei ole yhtäkään brittiläistä paikkaa. En tiedä, tuntuu hankalalta löytää jotain minne pääsisi vaihtoon opiskelemaan. No, ehkä mietin sitä joskus toiste. Tai menen johonkin infotilaisuuteen piinaamaan jotain raukkaa kysymyksilläni. No, ehkä en mieti sitä nyt, vaan alan lukemaan viestinnän tenttiin. Vaikka tentti on suomeksi, kirja on englanniksi ja siihen kuulemma tulee mahdollisuus myös vastata englanniksi. Toivon, että siitä tulisi edes jotain. Ja sitten on loppuessee kirjallisuudesta, mitä en ole edes miettinyt vielä.

Mutta tänään chillaan ja keitän pikkuläskeille vähän puuroa ja yritän olla ajattelematta liikaa tuota tämänpäiväistä tenttiä, kun nyt en sille kuitenkaan voi enää mitään.