On ollut pitkä päivä. Jotenkin muutun itse kliseeksi, kun päivät tuntuvat pitkiltä, kun Jaska ei sano mitään. Toisaalta voi olla, että kyse on siitä, että hän nukkuu vielä. Hänen unirytminsä on kuulemma keikahtanut taas ihan päälaelleen. Otin sitten yhteyttä Naniin ja nähdään ensi viikolla. Jotenkin sen myötä sitten tajusin, että minulla ei ole ensi viikolla aikaa tavata Jaskaa, joten jos me ei nähdä nytkään viikonloppuna, niin seuraavan kerran se on mahdollista melkein kahden viikon päästä! Kun sitten on rottanäyttely viikonloppuna ja kun lähden sinne kuudelta aamulla ja tulen joskus reilun 12 tunnin päästä kotiin, olen taatusti ihan poikki. Ja me ei nähty Jaskan kanssa viime viikonloppunakaan.

Välillä Jaskassa ärsyttää se hänen ailahtelevaisuutensa. Välillä hän ei meinaa saada minusta tarpeekseen, haluaa nähdä vähän väliä ja viettää monta vuorokautta yhdessä. Sitten välillä hän vain erakkoilee, pelaa itsekseen ja on sulkeutunut. Jos silloin nähdäänkin, niin ne näkemiset ovat lyhyitä ja Jaska on mahdollisesti vähän etäinen, ja se menee monesti siihen, että minä olen Jaskan kämpällä ja katson kun hän pelaa. Enkä minä osaa ainakaan yhdistää noita kausia yhtään mihinkään, mutta ehkä ne syyt ovat Jaskan pään sisällä.

Ja haluan antaa hänelle tilaa, eikä oloni ole niin surullinen kuin vaikka eilen, mutta jotenkin... En tiedä edes. Jotenkin kun ollaan tähän asti vietetty lähes puolet koko viikosta yhdessä, monen viikon ajan, niin sitten kun yhtäkkiä se muuttuukin siksi, että nähdään ehkä kerran viikossa vähän aikaa, niin siihen on hankala sopeutua. Jotenkin ehdin juuri sopeutua tähän tiheään tapaamiseen, niin nyt sitten yhtäkkiä pitääkin tottua johonkin muuhun. Ja jotenkin tuntuu, että me mennään vähän Jaskan ehdoilla, vaikka en kyllä halua pakottaa häntä näkemään, jos hän haluaa olla yksin. Ehkä minun pitäisi olla näkemättä häntä niin usein, omasta aloitteestani. Vaikka en kyllä oikein keksi syytä, miksi tekisin niin, paitsi valtapeli, joka on aika harvinaisen tyhmä syy. Ja toisaalta, me ollaan viikolla nähty vain keskiviikkoisin tai torstaisin, koska minulla on muuten koulua, ja okei, jos olen ollut Jaskan kämpällä, niin se olen minä, joka lähden omasta aloitteestani. Olen yhden yön Jaskalle, sitten lähden menemään. No, yleensä se on viikolla, ja torstaina minulla on terapia, joten lähden sinne, ja sitten sen jälkeen menen vain kotiin, koska sitten perjantaina aamulla on taas koulua.

En ymmärrä miehiä, enkä oikein ymmärrä itseänikään. Jotenkin mietin, että antaisin Jaskan tehdä seuraavan aloitteen, mutta toisaalta hän saattaa ajatella, että kun se keskiviikko ei tällä viikolla mennyt yhtään hyvin, niin hän voisi ajatella, että olen jotenkin loukkaantunut siitä, ja sitten hän sanoo aina välillä luonani ollessaan, että hän tuntee olonsa välillä todella tunkeilevaksi, kun hän vain hengaa kämpälläni monta vuorokautta putkeen, vaikka minulla saattaisi olla muutakin tekemistä. Sanon kyllä hänelle aina, että hänhän kysyy melkein aina, että onko minulla jotain, joten silloin minulla olisi mahdollisuus sanoa jotain, jotta hän lähtisi, ja että minusta on ihan kivaa hengata hänen kanssaan.

Ja vaikka toisaalta haluan antaa hänelle tilaa, niin sitten kun yritän tehdä niin, niin mietin, että onko hän tulossa takaisin, vai onko tämä tilanotto merkki siitä, että hän haluaa erota, että hän voi sitten sanoa, että no eihän me olla nähty viime aikoina paljon yhtään, niin varmasti oot huomannut, että se on merkki siitä että meidän juttu ei toimi. Tuntuu, että hän tarvitsee kaikkeen jonkun tekosyyn. Joo, olen ehkä vähän vihainen ja tuntuu siltä, että pikkuhiljaa alkaa taas ahdistaa, niin mietin, että pitäisikö kohta ottaa rauhoittava taas ennen kuin hajoan enempää. Toisaalta, se ei ole mikään pitkäntähtäimen ratkaisu: ottaa aina rauhoittava kun alkaa pikkuisenkin ahdistaa tai jos on vähän surullinen olo. Toisaalta, ehkä ne on määrätty minulle juuri siksi, että saisin niistä apua niihin vaikeisiin tilanteisiin...

Tekisi mieli laittaa Jaskalle joku viesti, mutta en vain tiedä mitä sanoisin. Mietin vain kaikkea Isoa ja Vakavaa, mutta pitäisi laittaa joku kiva, hauska ja kevyt viesti. Ja pitäisi varmaan harjoitella kokeeseen, mutta sen sijaan vain pelaan jotain peliä koko ajan, sillä se on hyvä keino saada ajatuksia pois oikeasta elämästä.