Nyt olisi taas niin paljon ajatuksia, joita tekisi mieli kirjoittaa, mutta kun ei vain ehdi. Tunnin päästä (=14.50) pitää lähteä viimeiselle soittotunnille ja puoli kuusi täytyy olla kuoroharjoituksissa, jonka jälkeen on vielä se esitys. Minä en onneksi soita siinä, mutta Nan soittaa Chopinin Vallankumousetydin (http://www.youtube.com/watch?v=jirq_YGjm4I). Minä en tiedä vielä jäänkö sinne enää sen kuoroaloituksen jälkeen. Tekisi mieli jäädä kuuntelemaan se Nanin biisi, mutta kun hän soittaa suunnilleen viimeisenä, niin sitten siinä menisi kaikki aika hukkaan, ja minun pitäisi harjoitella matikkaa nytkin niska limassa.

No, laitetaan sitten vähän lainauksia siitä, mitä kaikkea on tapahtunut. Tykkään lainauksista.

Viimeinen musiikintunti<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Musiikinopettaja: ”No niin, nyt meidän pitäis vähän keskustella tosta arvostelusta ja siitä, miten mä annan teille ne numerot.”

Luokka: *hiljenee ja näyttää hermostuneelta*

Musiikinopettaja: ”Okei, mä en ikävä kyllä voi antaa kenellekään nelosta, mutta kuka haluaa vitosen? Entä kutosen? Seiskan? Kasin? Ysin? Kympin?”

Luokka: *kympin kohdalla kaikki nostavat käden ylös*

Musiikinopettaja: ”Okei! No, se on sillä selvä. *kirjoittaa muistikirjaansa jotain* Okei, mitäs me soitettais tänään?”

 

 

Isokyröläisten oikeinkirjoitus

 

Ovessa: ”Terveydenhoitaja tavattavissa… blaa… blaa… blaa… tv. Terkari

 

Muoviastia pöydällä: ”Kynän teoitusroskat tähän!”

 

 

Äidinkielentunti (hysteriaa by Amia)

 

Äidinkielenopettaja: ”No niin, ja nyt ottakaa ne teidän sanomalehdet esiin ja selailkaa niitä ja etsikää sieltä eri tekstilajit.”

Luokka: *hiljaa*

NN (ei-kenellekään): ”’Poliisi piiritti miehen ampuneen asunnon.’ Hah hah.”

Amia: *reps*

 

Herra Tumppi: ”Hei! Kattokaa! Uskonnonopettajasta on kuva lehdessä! Se laulaa proNurmo –seuran mukana sitä yhdistystä vastaan! Siis vähän se näyttää tyhmältä !”^

Puoli luokkaa: *ryntää katsomaan*

Amia: *reps*

 

Amia: *lukee tekstiä ”Idols-tuomarit kiertueella”*

Teksti: ”- - Sinänsä virheetön perussuoritus. Et sortunut heräteostoksiin ja muistit näyttää kassalla kanta-asiakaskortin. Ostamisen riemu suorastaan loisti sun kasvoilta, kun sä poimit tiskistä lakto-ovo-vegetaarisia soijapyöryköitä. - - ”

Amia: *reps*

Teksti (tuomio parranajajalle): ”- - Kertakäyttöterä kieltämättä yllätti, kun saatavilla olisi geelikoneitakin. Sä yrität olla boheemi ja kieltämättä näytätkin kohta siltä. - - Sitä paitsi sä et ollut suorituksen aikana tarpeeksi läsnä. Ihanku sä olisit ollut itsesi ulkopuolella ja höylännyt jonkun muun leukaperiä. Yritä nyt hyvä mies ymmärtää, että se on sun oma naama, mistä sä sitä partaa ajat. - -”

Amia: *reps*

 

***

 

Joo, tuli vähän repeiltyä tänään. Varmaan menee aika lailla väsymyksen piikkiin, kun yöllä tuli nukuttua vain kolme tuntia. Miten niin lukiossa ei voi lukea kokeisiin viimeisenä iltana? Häh? No joo, luettavana oli 149 sivua ja oli se ehkä vähän liikaa yhdelle illalle. Ja kiva sitten kun sain sen luettua (kello oli kymmentä vaille kaksi yöllä), piti ruveta kirjoittamaan äidinkielen tekstitaitovastausta. Äiti tuli sitten herättämään kuudelta ja olo oli jotenkin "vähän" väsynyt. Ja ei kun vain lukemaan lisää. Koe meni kai ihan hyvin. Tiesin kaikki sanaselityksen sanat ja sain molempiin esseisiinkin aika paljon tavaraa. Aika älytöntä, kun näin jälkeenpäin ajattelee, että minä kirjoitin kaksi ja puoli sivua soista. Ja kaksi sivua luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelemisesta. Siitä tulee kyllä huonommat pisteet. Siinä vaiheessa alkoi nimittäin paniikki jo vähän iskeä, kun aika melkein loppui kesken. Yhteensä tuli kirjoitettua tasan puolitoista konseptia (= 6 A4:sta). Sen jälkeen vähän käsi tuntui inhottavalta.

 

Menin sitten vielä äidinkielentunnillekin, vaikka olisin saanut lähteä kotiin. Joo, tietysti minusta on kivaa antaa itsestäni hyvä ja aktiivinen vaikutelma opettajille, mutta minä menin sinne ihan pelkästään NN:n takia. Joo, ajattelen loogisesti ja toimin vielä loogisemmin.

 

Pitäisi nyt kirjoittaa taas aiheesta Arwen-kompleksi, kun olen ajatellut sitä kauheasti tuon viime kirjoitukseni jälkeen. Mutta ei ehdi. Se on ihan fakta. Pakko harjoitella pianoa, pakko levätä ja pakko lukea matikkaa kaikki aika, mitä vain saan irti. Sen selittämiseen menisi sitä paitsi niin kauan, että kaikki menisi ihan plörinäksi. Oli tässä nyt jotain ainakin.