7.6.2013

Olen surullinen. Makaan hostellin huoneessa ja yritan olla itkematta. Huoneessa on toinenkin, mies nimelta John, joka heti ensivaikutelmasta lahtien toi minulle mieleen Thomasin, ja joka ensimmaisena iltana sanoi, etta alkaa katsoa kannettavaltaan Hobittia. Kysyin kiinnostuneena, etta eiko han ole viela nahnyt sita, mihin han vastasi, etta ehka 20 kertaa, mutta etta katsoo sita vain saadakseen nukahdettua. Taas ihan kuin Thomas.

Tunsin yhtakkia sen kihelmoivan ihastuksen tunteen, kun tama mies sanoi ja teki kaiken taydellisesti, mutta joka ei silti ollut Thomas - eika ollut siis mitenkaan loukannut minua, vaan kaikki oli puhdasta. "Good morning, sunshine", han toivotti minulle ensimmaisena aamuna. Sweet talker, ajattelin, mutta silti tunsin ihastuksen kihelmoivan taas.

Sitten kun tulin illalla hostellille ja olin menossa aikaisin nukkumaan, John ilmestyi huoneeseen ja aloimme jutella. Han joi kaljaa - eika ilmeisesti ensimmaistaan - ja ja tarjosi minullekin. Kieltaydyin kohteliaasti, ja pidin kiinni paatoksestani, vaikka han toisti tarjouksen monta kertaa.

Hanen aidinkielensa on englanti, joten sekin lumosi minua viela entisestaan - ja ehka sekin tavallaan, etta en ymmartanyt hanen kaikkia vitsejaan ja kaikin puolin tunsin oloni typeraksi vahan valia, ja ihmettelin, miksi han silti vaikutti kiinnostuneelta. Ja ei, tama kiinnostus ei ikava kylla jaanyt vain epamaaraiseksi omaksi arvailukseni, vaan tuli epamiellyttavan selvaksi. Aluksi han sanoi, etta vaikka jaankin huoneen viiden miehen kanssa, minun ei tarvitse huolehtia siita, koska han pitaa huolen siita, etta kukaan ei kohtele minua epakunnioittavasti. Se oli suloista, mutta sita mukaa kun han kumosi sita kaljaa kurkkuunsa, keskustelu muuttui pikku hiljaa entista vahemman suloiseksi.

Ensiksi se oli flirttia siita, miten han oli sita mielta, etta nukuin vaarassa sangyssa: hanen mielestaan minun pitaisi nukkua hanen sangyssaan. Totesin vitsaillen takaisin, etta kylla mina taidan nukkua ihan oikeassa sangyssa, mutta flirtin loppumisen sijaan han siirtyikin seuraavalle tasolle.

Sain kuulla, miten olen "pretty and sexy lady" ja etta han todella tykkaa punapaista. Totesin siihen, etta itse asiassa olen todellisuudessa blondi, mutta sekin kommentti sai hanet vain harppaamaan luokseni ja laittamaan kadet hiuksilleni ja tutkimaan juurikasvuani. Yritin olla niin torjuva kuin kohteliaisuudeltani pystyin, mutta ehka tyyppi oli vain niin kannissa, ettei valittanyt, tai sitten han jotenkin naki sen torjuvan kuoreni lapi, etta - vaikka tiesin sen olevan vaarin ja vielapa tyhmaa - tunsin vetoa hanta kohtaan.

Olin aarimmaisen kiusaantunut, enka tiennyt mita sanoa siihen kaikkeen, mutta kai on myonnettava, etta tunsin itseni viehattavaksi ja halutuksi. Kun John meni vessaan laitettuaan minut pitelemaan kaljaansa,  laitoin Jaskalle viestin, jossa kerroin, missa tilanteessa olin jumissa. Tyyppi oli puhunut minulle yli tunnin, eika tilanteesta tuntunut olevan poispaasya.

Lopulta tilanne meni siihen, etta samalla kun tyyppi "ohimennen" koko ajan kosketteli kattani tai olkapaatani, yritti taivutella minua samaan sankyyn katsomaan Hobittia hanen kannettavaltaan, ja sanoi voivansa nayttaa minulle, miten osaa "sitoa kengannauhat kielellaan" ja miten han on kaytettavissa, mikali haluaisin pitaa vahan hauskaa, samalla Jaska pommitti minua tekstareilla, etta et kai mennyt sen sankyyn, ala tee mitaan tyhmaa siella, kaske sita vetamaan kateen.

Lopulta huoneen muut asukkaat tulivat ja tama John kaatuili ympariinsa joten mina paasin nukkumaan. Tanaan olen tormannyt tyyppiin useasti, mutta pyrkinyt valttamaan hanta ja han itse on istunut viereeni, jne. mutta valttanyt katsettani, eika ole edes moikannut minua, eika sanonut sanaakaan.

Kaikki Lontoossa on yhtakkia todella vaikeaa, ja vaikka olen Suomessa aina sosiaalisimpien joukossa, taalla olen yhtakkia hiljainen ja epasosiaalinen morko, vaikka yritan ties kuinka monta kertaa kovemmin olla sosiaalinen. Hajoiluttaa ja itkettaa, mutta sentaan tama kannykan muistiin hitaasti napytelty kirjoitus on onnistunut siirtamaan hajoamistani taas hieman eteenpain. John tuhisee unissaan parin metrin paassa ja jotenkin tunnen oloni yhtakkia niin erilaiseksi.

Olen viime aikoina miettinyt, voisinko jo kayttaa r-sanaa Jaskasta, mutta nyt John on sekoittanut kaiken, kun jotenkin tunnen kuin saaneeni Thomasin takaisin, vaikka en ajatellut enaa edes haluavani sita. Ja yhtakkia jonkun kanssa synkkaa ja tunnen sen kihelmoivan ihastuksen taas, kun taas Jaskan kanssa oleminen on usein vain rapin kuuntelua, tietokoneita, koodausta ja sita, etta mina puhun liikaa.

Mutta ehka Jaskassa vetoaa se tasaisus, turvallisuus, kotoisuus, joka tuntuu paremmalta ja turvallisemmalta kuin kihelmoiva ihastus ja yhta lailla kihelmoiva pelko siita, etta kaikki meneekin pieleen.