Salla aloitti eilen kanssani keskustelun Facebookissa. Aluksi ajattelin, että ei hitsi, en mitenkään jaksaisi tänään, mutta sitten kuitenkin klikkasin viestin auki. Hän kysyi, että olenko kuullut suru-uutiset jo. Siinä vaiheessa arvasin, että joku on varmaan kuollut. Salla sitten kertoi, kenestä oli kyse. Olen varmaan maininnut hänet täällä joskus: en pitänyt tästä miehestä, hän oli lähinnä Jaskan kaveri, ja hän oli minulle ilkeä useaan otteeseen. Minua ärsytti, miksei Jaska puolustanut minua mielestäni tarpeeksi, kun tämä mies ilkeili minulle.

Ja nyt se mies on ilmeisesti kuollut. Sanon "ilmeisesti", koska en ole täysin varma asiasta. Eikä pelkästään kuollut, vaan Salla sanoi, että joku oli tappanut hänet. Salla sanoi, ettei tiedä muuta kuin sen päivämäärän (tämän kuun alkupuolella) ja sen, että kyseessä oli "väkivaltainen henkirikos", mutta etsin googlella tietoja mahdollisesta henkirikoksesta, mutta mitään ei löytynyt. Siksi olen ehkä vähän epävarma sanomaan, että on fakta, että se mies tapettiin. En sinänsä ymmärrä, miksi Salla valehtelisi, mutta kun mietin asiaa, en täysin pysty sulkemaan pois sitä vaihtoehtoa, etteikö tämä olisi joku Sallan "jippo". Ja henkirikoksista yleensä uutisoidaan, joten en ymmärrä, miksi tästä tapauksesta ei löytyisi mitään tietoa. Löysin kyllä yhden henkirikoksen Suomesta siltä päivämäärältä, mutta siinä oli kuollut 60-vuotias mies. En löytänyt mistään mitään tietoa, että edes tämän vuoden puolella joku 25-vuotias mies olisi tapettu Suomessa.

En oikein tiedä, miten minun pitäisi suhtautua tähän. Ensinnäkin tuon takia, että en ole ihan varma, että se on totta. Toiseksi: en pitänyt siitä ihmisestä. Salla antoi tietonsa siinä järjestyksessä, että ensin mainitsi sanan "suru-uutinen", sitten, että kyseinen henkilö on kuollut, ja vasta sitten kun kysyin, mainitsi, että hänet on tapettu. Heti alusta asti ajattelin, että joku on ehkä tehnyt itsemurhan tai sitten joutunut auto-onnettomuuteen tai jotain. Ja kun kuulin, että se oli tämä tyyppi, se ei tuntunut oikein miltään. Varmaan ensimmäinen ajatus oli, että huh, ettei sentään ollut kukaan oikeasti kiva ihminen. Ehkä tuntui hieman oudolta, että joku ihminen oli lakannut olemasta. Sitten kysyin Sallalta, että mitä hänelle oli tapahtunut, ja sitten tuli ilmi se henkirikos-aspekti. Siinä vaiheessa tuntui pahalta. Muistan, miten viime kesänä, kun tämä tyyppi tuli puheeksi yhden toisen miehen synttäreillä, ja silloin kävi ilmi, että heilläkin on menneet välit poikki, kun tämä oli sanonut jotain ilkeää.

Jotenkin olin silloin tyytyväinen siitä, koska en enää ollut ainoa, jolla oli ollut vaikeuksia tuon miehen kanssa. Silloin oli sellainen olo melkein, että jes, nyt se tyyppi oli jätetty kutsumatta jonkun synttäreille, vihdoinkin hän saa kokea jotain seurauksia ilkeydestään. Nyt nuo aikaisemmat ajatukset tuntuvat jotenkin todella pahalta, koska vaikka halusin, että hän joutuisi vastaamaan ilkeyksistään, niin en tietenkään halunnut, että joku tappaisi hänet. Sen takia on jotenkin vaikea suhtautua tähän.

Lähetin viestin Marionille ja kysyin häneltä tästä. Tuntuu jotenkin pahalta kyselläkin tästä, koska eihän tämä asia varsinaisesti minulle kuulu, mutta jotenkin kun joku nyt sanoo jotain tuollaista, niin kyllä se laittaa ajatukset sekaisin. Okei, ja nyt Marion vastasi, että tyyppi on ainakin kuollut, mutta on epäselvää, että miten. Tuntuu jotenkin inhottavalta, melkein kuin juoruilulta tällainen, mutta jos joku väittää, että joku on tapettu, niin tuntuu, että minulla on sisäinen pakko saada tietää, onko se totta. Okei, ilmeisesti häntä ei tapettu, ainakaan juridisesti. Tutkittiin kuolemantuottamuksena, mutta lopulta tultiin tulokseen, että tapaukseen ei liity rikosta. En tiedä, mitä se tarkoittaa, eikä tiennyt Marionkaan. Ilmeisesti jonkinlainen tapaturma? Tuntuu, että pitäisi kai jotenkin tietää, kun olen seurannut kaikenlaista rikosuutisointia ja opiskelen journalismia ja olen varmaan joskus törmännyt samantyyppiseen tapahtumaketjuun.

Jotenkin silti vaikea hyväksyä tuota. Ehkä kokeilen soittaa tuota otsikon biisiä. Soitin sitä joskus, se on ihan kiva. Mielestäni kuitenkin "No place like home" on ehkä vielä parempi, mutta sitä en ole jaksanut opetella vielä. Tuo Life and Death menee ihan prima vistana, mikä on vähän tylsää, vaikka siinä biisissä on jotain osittain hienompaakin kuin siinä vaikeammassa. Lost oli ihan mielenkiintoinen sarja. Asuin kotona vielä silloin kun se tuli, muistan kun katsoin sen ensimmäisen jakson, ja se oli jotenkin pelottava. On kuitenkin parempi, ettei tuo tuttu mies nyt kuitenkaan joutunut tapetuksi, vaikka en tiedä, onko sillä hänelle niin väliä. En vieläkään tiedä, mitä minun pitäisi tuntea tämän tapauksen pohjalta. Tämä on kuitenkin kai vain osa elämää, ehkä minun pitäisi nähdä se niin.

Huomiseksi pitäisi taas lukea joku teksti, onneksi tällä kertaa vain kymmenisen sivua: Winterscape, jonka on kirjoittanut Anita Desai. Aloitin jo journalistiikan esseetäni. Rottanäyttelykin on pian, mahdollisesti saan lähiaikoina myös joitain uusia rottasia tutulta kasvattajalta. Toivottavasti.