Aah, on taas "viikko" ohi, kun tänään oli viikon viimeiset luennot. On ollut vähän raskasta. Viikonloppuna väkersin sen esseen ja se on englanniksi edelleen yllättävän työlästä. Suomeksi on monen vuoden kokemus aiheesta tai aiheen sivusta lörpöttelystä, mutta englanniksi se on paha, kun se vain menee niin että kun miettii vaikka joidenkin runojen yhteyksiä, niin se tulee mieleen jotenkin... en nyt tiedä onko se jotain kieltä, sieltä tulee joku lauseen tyyppinen kokonaisuus, jossa on joku sanajärjestys. Ehkä se on sitten suomea, kun vähän väliä huomaa, että mikä sana tähän sitten sopisi, kun ei englanniksi ole mitään täysin vastaavaa sanaa, tai sitten rakennetta pitää muuttaa. Mutta joskus käy niinkin, että mieleen tulee joku englanninkielinen ilmaus, mutta kun se on puhekielellä, niin eihän sitä voi siihen esseeseen kirjoittaa, vaan pitäisi löytää joku vastaava, mieluusti latinasta pohjautuva sana. Suuri apu on googlen synonyymi-toiminto, jossa sanaa klikkaamalla näkyy synonyymivaihtoehtoja, mutta sitten pitää mieluusti useasta eri nettisanakirjasta tai mieluusti Oxford English Dictionarystä katsoa että vaikka se sana tarkoittaa suunnilleen samaa, niin onko se vivahteiltaan sellainen että siinä olisi jotain mikä ei sopisi siihen tiettyyn yhteyteen. Ainakin yhdessä esseessä kolmesta on huomautettu että joku tietty sana ei tarkoita sitä mihin yhteyteen olen sen laittanut. Se on oikeasti hankalampaa kuin luulisi. Ja sitten kun ei halua joka kappaleessa käyttää fraasia "he introduces an aspect", niin pitäisi keksiä jotain muuta välillä, eikä voi sanoa "brings up" tai "a point of view", koska kun pitää olla hienoa akateemista kieltä.

Sitten oli taas tappelua kuljetusyhtiön kanssa, koska ilmeisesti mikään kuljetusfirma ei osaa toimittaa pakettia perillä. Valittavat vain että ei ole mahdollista toimittaa ja sitten ilman mitään ilmoittamista minulle lähettävät paketin takaisin lähettäjälle (eli ulkomaille). Paitsi että Posti, siis Itella, on osannut toimittaa paketin minulle kotiin. Ja kun netistä katsoin että jaa ne yrittää sitä yhtä haltia-tarvikepakettia tuoda kuljetusfirman kautta, niin soitin sitten sinne, että tulen hakemaan sen sieltä toimipaikasta, niin kun menin sinne tällä viikolla, ei se paketti ollutkaan siellä, vaan sen jälkeen kun olin jo sopinut hakevani sen, se oli lähetetty jo Vantaalle kohti lentokenttää ja USA:ta. Menin turhaan bussilla keskelle ei-mitään ja kävelin kilometrin yhteen suuntaan vain kuullakseni että ei sitä pakettia siellä ole. Pyytelivät kauheasti anteeksi ja sanoivat, että ehdottomasti toimittavat sen minulle sitten seuraavana päivänä, kun saavat sen paketin siihen mennessä pyydettyä takaisin. No, sitten jumitin kotona koko päivän, eikä mitään pakettia tullut. Tänään soitin taas sinne ja he sanoivat, että he eivät itse asiassa tiedä, missä se minun pakettini on, mutta lupaavat ottaa minuun yhteyttä kun löytävät sen. No, ei mennyt montaa tuntia, kun olivat sitten löytäneet sen, mutta kirosin jo mielessäni, että nyt he ovat menneet kadottamaan pakettini. Pahoittelivat kauheasti ja sanoivat että voivat toimittaa sen minulle kotiin tai sitten voin tulla hakemaan sen. Ja todellakin menen hakemaan sen, koska en vain usko että sitä muuten saan. Muutenkin parempi, kun ei tarvitse koko päivää olla kuin tulisilla hiilillä, että nytkö se tulee, jos menen nyt vessaan, niin soiko se ovikello sitten? Entä jos teen nyt ruokaa?

Sitten oli vielä Frankenstein, joka piti lukea täksi päiväksi, ja se onnistui niin, että käytin yhdestä päivästä 7 tuntia siihen että luin ne jäljelläolevat 100 sivua. Todella hieno kirja, ja kun tänään käytiin sitä sitten yliopistolla läpi, jotenkin tuntui hyvältä, kun kävi ilmi, että joku muukin oli minun kanssani samaa mieltä, siis että oli sen hirviön puolella. Ehkä se on tavallaan outoa, että lukee kirjan, joka on todella upea, mutta jonka päähenkilöstä, joka on myös suurimman osan ajasta kertoja, ei pidä. Mietin, että olenkohan vähemmistössä, onkohan minussa jotain vikaa, kun olin hirviön puolella, sellaisen hirviön, joka on luonnoton ja hirveä ja tappaa ihmisiä.

Siinä kirjassakin tuli se tunne, että kumpa ihmiset eivät olisi niin vihaisia, jos ihmiset pyrkisivät ymmärtämään toisiaan, niin monelta kurjuudelta voisi välttyä. Tunnilla ei varsinaisesti käsitelty juonta, vaan lähinnä kirjan rakennetta ja mitä romantiikan ajan piirteitä siinä on ja millainen kerronta on ja mitä vaikutuksia sillä on, mutta sitten yksi nainen totesi, että häneltä ei riittänyt myötätuntoa sille päähenkilölle, sille kertojalle. Joten ilmeisesti hänkin oli sen hirviön puolella.

Tänään tuli sitten vielä yksi uusi ensin harmittava juttu, mutta sitten yhdistävä juttu. Oli taas viestintää ja käsiteltiin... nyt pitää tarkistaa miten se nyt kirjoitettiinkaan oikein... konstruktivismia. En tiedä selittikö se opettaja sen jotenkin huonosti, vai onko oikeasti olemassa niin typerä, mutta merkittävä teoria. Mutta sen pääpointti tuntui olevan, että luonnostaan joidenkin ihmisten aivot pystyvät prosessoimaan sosiaalisia tilanteita paremmin kuin toisten. Ja siis ei siinä, kyllähän se voi noin olla, mutta tuo on kuulemma synnynnäinen ominaisuus, johon ei pysty vaikuttamaan, sitä ei pysty opettelemaan. Tuosta monet opiskelijat kysyivätkin kesken luennon, että onko se teorian pointti oikeasti se, että aivoissa on synnynnäisesti tuollaisia eroja, ja joku kysyi sitten, että eikö tässä teoriassa käsitellä enemmänkin työmuistia eikä mitään älyllisiä ominaisuuksia, mutta opettaja sanoi, että ei oikeastaan, vaan että "sama tila käytetään tehokkaammin". Esimerkiksi hän sanoi, että jos on vaikka normaali ruokakauppa, jossa esimerkkihenkilöt ovat käyneet kerran: henkilö jonka aivot kykenevät suoriutumaan prosesseista tehokkaammin ja nopeammin (eli on "kyvykkäämpi") pystyy hakemaan tarvittavat ostokset viidessä minuutissa, kun taas toinen henkilö, jonka aivot suoriutuvat prosesseista hitaammin, käyttää samaan tehtävään 20 minuuttia. Lisäksi hän sanoi, että koska me olemme siellä tunnilla juuri nyt, meidän täytyy olla keskivertoa kyvykkäämpiä, koska "ei tähän taloon ihan ketä tahansa päästetä". Ja esimerkiksi Kasha on avoimen yliopiston puolelta, kuten myös kymmenet muut tuolla kurssilla.

Tuon luennon jälkeen käveltiin samaa matkaa Kashan kanssa sen verran mitä meillä nyt oli samaa matkaa ja puhuttiin tulevasta ryhmätyöstä ja sitten tuosta luennosta, ja kävi ilmi että me molemmat olimme samaa mieltä siitä, että eihän tuo konstuktivismi voi noin mennä, että tuollaisia sosiaalisten tilanteiden taitoja ei voisi kehittää tai opetella. Ja Kasha sanoi myös sen toisen asian mitä minäkin olin ajatellut, että on jotenkin todella outoa istua luennolla ja kuulla selitystä siitä miten ihmisten välinen suhde toimii (itsestä annetaan tietynlaisia tietoja toiselle, odotuksena on vastavuoroinen toiminta, jne.), ja että siitä tulee jotenkin outo olo.

Olen huomannut nyt myös, että minua ärsyttää suomenkielisillä yliopistoluennoilla se että ne eivät oikeasti ole suomenkielisiä. Suomi on hieno kieli, niin miksi pitää sitten sanoa, että "riskinä on fragilejen tietojen leviäminen", ja siis tuo luki muistiinpanoissa! Siis tuohan tulee englanninkielen sanasta "fragile" - herkkä, särkyvä, ja tuolla tarkoitetaan, että arkaluontoiset asiat voivat levitä. Miksi ei voi käyttää suomalaisia sanoja, kun sellaisia kuitenkin on? Ja sitten kun lainataan suoraan sana ja väännetään se suomeksi, taivutetaan suomeksi ja lausutaan niin kuin kirjoitetaan, niin se on jotenkin äärimmäisen ärsyttävää. En tiedä olenko nyt sitten joku fossiili tai jotain, mutta miksi ei voi käyttää suomea silloin kun ei ole mitään erikoista tarvetta viitata johonkin englanninkieliseen - esimerkiksi konstuktivismi on sanana ihan okei, etenkin kun meillä on englanninkielinen kirja luettavana. Mutta oikein "fragilejen tietojen leviäminen".

Nyt tuntuu vähän vapaammalta kun on taas viikon pakolliset aikataulutetut jutut takana. Mitä nyt viikonloppuna pakkopäivä rottanäyttelyssä. Ja pitäisi lukea edellisen kurssin kirjojakin että saisi sen kirjatentin pois alta että voisi aloittaa lukemaan tulevien tenttien kirjoja. Vielä on ainakin kolme kirjaa, jotka on pakko lukea ja tenttiä noin kuukauden sisään, mutta toivon että tuon nykyisen kurssin kirjan voi tenttiä vielä kevätlukukauden alussa.

Ja luulisi, että tässä olisi ollut tarpeeksi, mutta olen myös käynyt ensimmäisessä opiskelijajutussa. Lautapelejä. Meni ihan hyvin, ehkä menen jatkossakin. Ja sosiaalisuus onnistui ihan hyvin, ei ollut vaikeaa puhua, enemminkin piti yrittää aina välillä olla hiljaa että muutkin saisivat sanottua jotain. Olisihan tuota voinut lykätäkin kun on muitakin hommia, mutta ajattelin, että kyllä minä nyt saan yhtenä iltana mennä pelaamaan lautapelejä. Ja sain silti kaiken tarvittavan tehtyä tällä viikolla.

Nyt pitäisi vain chillata, mutta silti tehdä lisää hommia niin että en ihan hajoa tähän työtaakkaan. Tämän illan aion kuitenkin levätä ja huomenna sitten taas aloitan lukemaan jotain, mutta yritän pysyä kohtuudessa. Ja kunhan saan sen paketin, niin voin pienen suunnittelun jälkeen ryhtyä kirjailemaan "nahka"käsipanssareihin kuuluvia koristuksia. Ja pitäisi viimeistellä lakanasta sen kangasasun loppu. Minulla on jo täydellinen lakanasta tehty hihamalli, jonka senkin tekemiseen meni muutama tunti. Aion kyllä (varmaan) tehdä asusta kuitenkin yksivärisen, vaikka yksi ainoista malleista siihen asuun on tämä kuva:

orlando-bloom-legolas-the-hobbit-the-des
Joo. On oikeasti todella vaikea löytää kokovartalokuvaa Hobitti-leffoissa olevista haltia-asuista. Paitsi Taurielista, mutta kun minut voi jo hiusten perusteella sekoittaa häneen, niin yritän muuten asussani sitten viestiä olevani ihan normaali rivihaltia. En tehnyt halloweenina mitään, niin otan sen sitten takaisin Hobitti-ensi-illassa. Ja yritän tehdä kaikkeni vastustaakseni melkein ylivoimaista halua matkustaa Lontooseen Leicester Squarella järjestettävään maailman ensi-iltaan.