Taas pitaisi vaihteeksi olla pikakirjoittaja, jotta ehtisi kertoa edes jotain olosta taalla Lontoossa, silla tassa koulun koneilla saa olla vain 20 minuuttia, jos joku toinen odottaa vuoroaan. Toivon kylla etta suurin osa lahtee vain kotiin, niin tassa saisi olla pitempaan, silla minulla ei ole mahdollisuutta nettiin muualla. En ole viela loytanyt yhtaan nettikahvilaakaan tai tajunnut miten ne toimivat.

Siis nama muutamat paivat jotka tuntuvat ihan useilta viikoilta ovat olleet todellinen kulttuurishokki. Taalla on ihmisia aivan jokaiselta mantereelta - Australiaa lukuunottamatta. Kaikkia samoilla tunneilla olevia moikataan ja heidan kanssa voidaan syoda lounasta ja jutella muutenkin. Ehka eniten olen ollut tekemisissa Jin-nimisen korealaisen, Enrice-nimisen brasialaisen ja Igor-nimisen angolalaisen kanssa. Taalla on kylla paljon muitakin ja oppii paitsi englantia, niin myos muita kielia kuten koreaa tai japania.

Se kulttuurishokki on ollut hyvin erilainen mita odotin, silla tietysti etukateen varauduin eri kulttuureista tuleviin ihmisiin ja olin hieman hermostunutkin muutamien kulttuurien edustajista. Siksi onkin ollut ihan jarjeton shokki tajuta, etta kaikki taalla ovat ihan samanlaisia kuin Suomessakin!

Se angolalainen Igor, joka ei ole koskaan nahnyt lunta, muistuttaa kamalasti lukiostani Herra V:ta, kun taas Enrice yleiskomean olemuksensa ja enemman tai vahemman hienovaraisen huumoriflirttinsa kanssa muistuttaa Herra Tumppia vitseineen jokaisesta aiheesta, jota kasitellaan. Ja kaikki ihmiset nauravat ja pitavat hauskana samoja asioita. Nyt tajuan olleeni hyvin ennakkoluuloinen muiden kulttuurien edustajien suhteen, kun olenkin yllattynyt siita, etta kaikki on niin samanlaista kuin Suomessa. Valilla olen tunneilla tyystin unohtanut, etta olen Lontoossa eivatka ihmiset puhu suomea (paitsi Enrice jolla on tuttuja Suomessa, jotka ovat opettaneet hanet sanomaan "Moi" ja "Mina rakastan sinua").

Tamakin jaa ihan tynkatekstiksi, koska pitaa katsoa viela joidenkin kauppojen sijaintia netista. Toivon etta joskus loydan itseni internet-kahvilasta ja etta minulla on silloin enemman aikaa.

See you! (15:43 Lontoon aikaa)