Nyt on pakko ottaa sanoja takaisin.

Aikaisemmin pähkäilin sitä, että ovatkohan muut osastolaiset nähneet mitään ystävyyttä enempään viittaavaa minun ja Thomasin välillä, mutta päädyin kai tulokseen, että ei. Nyt sen sijaan olen aika varma, että asia on juurikin päinvastoin.

Tänään illalla yhdessä vaiheessa oli meneillään siirtyminen baariin, mutta se tapahtui kahdessa osassa niin, että ensiksi yksi tyyppi kävi heittämässä puolet porukasta keskustaan, minkä jälkeen haki vielä ne, jotka olivat jääneet vielä Thomasin luo. Näitä olimme minä, Thomas ja sitten yksi osastolainen nainen, jonka kanssa olen ehkä läheisin.

No, tämä nainen sitten rupesi selittämään, miten me molemmat oltiin niin ihania ja miten oli hienoa, että me ylipäätään tavattiin. Hän otti meitä kumpiakin kädestä ja selitti, miten minussa on ihanaa se, miten olen etenkin osastolla sellainen valopilkku, ystävällinen kaikille ja pelkästään läsnäolollani saan tunnelman astetta paremmaksi ja ihmiset havahtumaan pois niistä loputtomista ajatuksistaan, joita monesti osastolla pyörii mielessä. Sitten Thomasista hän sanoi, että hän on aina niin reilu ihan kaikkia kohtaan. Sitten hän sanoi, että toisaalta te Amia ja Thomas olette niin paljon samanlaisia, vaikka hyvin erityisluontoisia ihmisiä molemmat.

No, tässä kohtaa tämä nainen sitten niitä meidän käsiä siliteltyään, tms. laittoi minun ja Thomasin kädet yhteen ja veti sitten omansa pois. Tuossa vaiheessa aivoni melkein huusivat, että vitsit, tuo NIIN tietää!

Kuitenkin sinänsä aivan loistava tilaisuus oli tuokin, enkä jättänyt sitä käyttämättä. Sanoin Thomasille, että kauheaa, sinulla on ihan kylmät kädet ja otin sitten toisellakin kädelläni kiinni siitä käteeni laitetusta Thomasin kädestä ja vähän jotenkin hieroin hänen kättään kuin lämmittääkseni sitä. Enkä ottanut käsiäni pois sen jälkeenkään tai irrottanut otetta Thomasin kädestä, vaan pidin molemmat käteni kiinni. No, pidettiin siinä sitten yleisen keskustelun ohessa toisiamme kädestä ihan kuin "huomaamatta" ja Thomaskin jossain vaiheessa sitten sillä kahlitulla kädellään siveli minun kättäni ja se oli sellainen aika söpö tilanne.

Ja tämä söpö tilanne päättyi sitten siihen, kun oltiin pidelty toisiamme kädestä jotain 5 minuuttia, ja päähäni pälkähti ajatus, että hitto, minä vain olin kahlinnut sen Thomasin käden siihen omien käsieni väliin ja jotenkin pystyin niin näkemään sieluni silmillä, että hetkenä minä hyvänsä Thomas sanoisi, että Amia, sori, mutta voisitko päästää irti, tarvitsen mun kättä. Keksin melko helposti, miten pääsisin tilanteesta (koska se ei ole aina helppoa): olin kuin olisin vasta itsekin huomannut, että pitelin yhä Thomasia kädestä ja hieman säpsähtäen vedin molemmat käteni pois.

Oli tosiaan ne teemabileet, ja vitsit minä näytin hyvältä. En yleensä sano näin, mutta vitsit olin tehnyt parista hassusta vanhasta lakanasta niin hienon asun. Lisäksi minulla oli kultavyö ja kullanvärinen kaulaketju. Olin lisäksi tehnyt sellaisilla tukkaan laitettavilla patukoilla sellaisia korkkiruuvimaisia kiharoita. Thomas sanoi minua koko illan jumalattareksi. Totta puhuen minä näytin hieman jumalattarelta, sellaiselta antiikin kaapuhemmolta.

Thomasin kanssa poikkeuksellisen paljon hengailtiin yhdessä tänään ja illan kohokohtana oli sitten taas se, kun lähdettiin kotiin ja tultiin siihen kohtaan, jossa osa porukasta lähtee yhteen suuntaan ja osa toiseen. Siinä sitten halasin yhtä ex-osastolaista naista, kuten aina aikaisemminkin, ja sen jälkeen Thomas kaappasi minut halattavaksi. Se oli taas hieman erilainen halaus. Se kertoo jotenkin niin paljon pelkästään se yksi halaus, vaikka en ole oikein edes kunnolla perillä siitä, mikä konkreettinen tekijä tilanteessa muuttuu.

Tällä kertaa halauksessa oltiin aika lailla poskikontaktissa. Se oli jotenkin outoa, eikä koskaan ole aikaisemmin tullut tuollaista halausta vastaan ilman että itse kuitenkaan olisi huomannut siinä käytännössä mitään niin erilaista. Saattoi olla sitten vain, että Thomas oli johdatellut halauksen tuollaiseksi, sillä sen jälkeen kun hän oli sanonut, että silloin nähdään viimeistään seuraavan kerran, hän suuteli minua poskelle. Jotenkin se yllätti niin, että oltiin jo vetäytymässä irti halauksesta, kun minä palasin takaisin lähemmäs ja suutelin häntäkin poskelle.

Hänen täytyy olla ihastunut myös minuun, eikö tuo nyt viimeistäänkin ole aika selkeä merkki? Hitto. Hymyilyttää jotenkin, eikä mitenkään jaksaisi odottaa että hänet näkee taas.

Pahus. Nyt olo on aika väsynyt ja edelleen Thomasista huumaantunut, mutta jostain syystä päällimmäisenä mielessäni on se, että tekee mieli pizzaa.