Sisijavauvat.jpg

Siinä on sitten äiti-Sisi ja pötkyläiset. Vaikka kuvasta on vasta pari päivää, niin nuo ovat jo todella erinäköisiä. Kuviointi näkyy paremmin ja ovat tummempia niistä kohdista, joihin tulee mustaa tai ruskeaa karvaa. Lisäksi yritin netin harjoituskuvien avulla määrittää lapsukaisten sukupuolen. Se ero on ihan minimaalinen, joten näin aloittelijana se oli todella vaikeaa. Valistuneen veikkaukseni mukaan pötköistä neljä on tyttöjä ja viisi poikia. Lisäksi kun ne kuviot näkyvät paremmin, niin kuudella yhdeksästä on ainakin jonkinlainen laukki, joten ihan lupaavalta ensimmäiseltä poikueelta vaikuttaa. Kaksi poikaahan on tarkoitus jättää kotiin, niin eiköhän niistäkin löydy oikein nättejä. Nyt kun voin tosiaan itse valita ensin.

Sisi  on edelleen kiltti häkin ulkopuolella, mutta jos yritän laittaa häkkiin vaikka ruokaa tai kättä ylipäätään, niin se suunnilleen juoksee kohti ja haukkaa mistä tahansa, mistä se vain saa kiinni. Ei pahasti ole purrut, pahimmillaankin on vain pieni naarmu tullut, eli lähinnä tekee selväksi, että pois siitä.

Tosiaan töissä olin taas ja ei niin hyvin mennyt, mutta lopussa tajusin sentään, mitä olen vaihteeksi tehnyt väärin. Puhelintyössä äänensävyksi muotoutuu sellainen kliseisen ystävällinen, mutta konemainen, minun tapauksessani hieman tavallista ääntä korkeampi ja erittäin tasainen. Kuvitelkaa itse, jos kuuntelisitte jonkun soittelevan 8h päivässä yli vuoden, niin voitte ymmärtää, että sellainen tarttuu vastaaviin tilanteisiin myös. Sellaisella äänellä vastataan muunmuassa puhelinvaihteissa ("yritys x, kuinka voin auttaa?"), mutta sillä äänellä ei keskustella tuttujen kanssa.

Olen käyttänyt sitä puhelintyö-ääntä feissatessani, mikä on suuri moka. Myynnissä on tietty haastavuus verrattuna tavalliseen asiakaspalveluun. Asiakaspalvelussa asiakkaat tarvitsevat sitä palvelijaa ja palvelijalle maksetaan asiakkaan palvelemisesta, joten asia pyritään hoitamaan molemmilta tahoilta ystävälliseen ja neutraaliin sävyyn, jolloin puheesta saa selvää ja sen sävy on miellyttävä ja rauhallinen. Luulisi, että sellainen toimisi myyntityössäkin ihan hyvin, mutta ei. Myyntityössä ei saa olla asiakaspalvelija tai myyjä, vaan pitää olla ihminen, pitää olla yksilö ja persoona, joka luo aivan erilaisen ilmapiirin kuin asiakaspalvelijan kanssa asioitaessa. Pitää saada ihmisten luottamus, että uskot asiaan ja että näet hänet yksilönä ja puhut hänelle ja keskustelet sen sijaan, että kävisit läpi spiikkiä.

Uskon, että nyt tilanne lähtee kohdallani paranemaan. Suhtautuminen töissä on ollut ok. Pomon kanssa selvitettiin asioita ja ollaan ihan ok. En ole pitkävihaista tyyppiä, ainakaan useimmiten. Hän ei kuitenkaan pyytänyt anteeksi ja syyllisti minua siitä, että olisi pitänyt heti ilmoittaa hänelle, kun oli ensimmäinen vähän huono päivä. Hänen tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että me fessarit ollaan todellakin tiimi. Me tehdään tiiviisti työtä yhdessä ja siinä väkisinkin tulee läheiseksi heidän kanssaan. Vaikka pomo järjestäisi miten yhteisiä illanviettoja, esim. biljardinpeluuta joihin tulee mukaan, niin hän on silti aina se pomo. Hän ei tule koskaan pääsemään sisään siihen feissareiden piiriin, koska ei ole feissari. Kenelläkään muulla kuin minulla ei vain ole edes pokkaa sanoa sitä, vaan valehdellaan esim. että on mentävä aikaisin nukkumaan kun seuraavana päivänä on tentti tai työpäivä, vaikka todellisuudessa ei koeta aiheelliseksi lähteä hukkaamaan aikaansa siihen, että tavallaan ylityönä pitäisi kaveerata vielä pomonkin kanssa.

Mutta joo, ja Markuksen kanssa on tiistaina taas kaksistaan vuoro, mutta nyt kyllä pidän puoliani!