En sitten jatkanut sitä viikonlopun kirjoitusta, mutta ei kai ollut niin sanottavaa. Kysyin Arrowlta tänään, miten hän näkisi sen tilanteen, että mies kutsuu kämpilleen perjantaina klo 23 pelaamaan korttia, niin hänkin sanoi, että kyllä se vähän kuulostaa arveluttavalta, mutta sanoi myös, että ehkä se tyyppi sattui olemaan silloin vain todella energinen ja että siinä ei ollutkaan mitään. En sanonut Arrowlle, että kyseessä oli Harjoittelupaikkarohmu. Mainitsin myös hänelle siitä, että kriiseilin sitä "mieletöntä miehetöntä" elämääni, vaikka 99% ajasta sanoinkin olevani ihan fine asian suhteen. Arrow sanoi ymmärtävänsä täysin ja sanoi, että hänellä on ihan sama fiilis välillä ja että sitten hän vain yrittää esittää vahvaa itsenäistä miestä, joka selviää yksinkin.

Ja saatoin olla väärässä hänen suhteensa silloin viikonloppuna, kun sanoin, että minusta tuntuu, ettei hän halua oikeasti olla kaverini, vaan että hän on vain kohtelias, koska olemme samassa työpaikassa. Tänään hän selitti, että hän pitää jokavuotiset kesäjuhlat sillä paikkakunnalla josta on alunperin kotoisin ja joihin kutsuu vanhoja kavereitaan, joita ei muuten näe ja koska yhä harvempi vanhoista tulee, niin hän kutsuu myös uusia. Hän pitää ne jonkun hyvän kaverinsa kanssa, josta olen kuullut aika paljon nyt kesän aikana. Sitten puhuttiin jostain muusta ja Arrow kysyi, että onko minulla mitään suunnitelmia viikonlopulle. Mietin asiaa ja sanoin, että ei ainakaan vielä ja että ehkä pitäisi keksiä jotain. Arrow sitten sanoi, että hei tule sinne mun juhliin.

Hämmennyin ja heitin jonkun vitsin, että ää, joku maaseutu, ehkä kuitenkin pysyn sivistyksen parissa. Nyt kun mietin sitä, niin se oli jotenkin ikävästi sanottu. En tiedä, ehkä minun pitää ottaa asia uudestaan esiin ja sanoa harkitsevani sitä sittenkin. Toisaalta, se on keskellä ei mitään (okei, se on kaupunki, mutta ihan kaupungin laidalla, käytännössä maalla), enkä tuntisi sieltä ketään muuta kuin Arrown. Ja näen Arrowta neljänä päivänä viikossa joka tapauksessa. Ja jos kaikki muut ovat myös Arrown ikäisiä, niin sitten hengaisin viikonlopun 23-vuotiaiden kanssa. Eli jotka ovat olleet ala-asteella silloin kun minä olin ensimmäistä vuotta siinä ensimmäisessä yliopistossa. Toisaalta Arrow on ollut todella kiva ja eipä minulla oikein muutakaan tekemistä ole.

Kai pelkäsin, että Arrow olisi tuntenut itsensä pakotetuksi kutsua minut, kun sanoin, ettei minulla ollut mitään suunnitelmia. Vaikka hänellä on ollut melkein joka viikonloppu jotain, johon hän ei ole kutsunut minua, niin ehkä kyse ei ole siitä? En vain halua tuppautua jonnekin, minne minua ei haluta. Toisaalta Arrown ei varmaan pitäisi kutsua ihmisiä, joiden hän ei halua tulevan? Vitsailin hänelle sitten vielä, että ehkä omistan viikonlopun sille, että yritän selvittää, oliko se minun kaverimieheni (eli Harjoittelupaikkarohmu) tarkoittanut sitä korttien peluuta oikeasti neutraalisti ja viattomasti.

Kuitenkin nyt kun mietin asiaa, niin en edes halua tietää. Harjoittelupaikkarohmu viestitteli siellä meidän ryhmächatissa tänään jostain tenttijutuista ja samalla mainitsi, että hänen täytyy varmaan pyytää opettajalta lykkäystä, koska hän on unohtanut sen, eikä ehdi nyt sprinttilukea sitä läpi, koska hänellä on tänään treffit. Hänellä on aina kauheasti naisia, mitä minä olen pitänyt sellaisena turvallisena merkkinä, että minä varmaan saan sitten olla rauhassa. Etenkin, kun hän on kertonut kaikista ihastuksistaan. Toki mietityttää se, miten hän reagoi silloin, kun kerroin ihastuneeni Koodariopettajaan. Tai miten hän on laittanut niitä sydänemojeja aina ihan liikaa. Mutta ehkä hän vain ihastuu kaikkiin. Tai ehkä se lauantainen oli klassinen booty call -kutsu: vain seksiä ilman mitään tunteilua?

Mutta tuo kaikki on sellainen "can of worms" että mieluummin jätän sen tutkimatta tarkemmin. Ja jos "tutkisin" asiaa, eli itse ehdottaisin Harjoittelupaikkarohmullem että milloin pelataan sitä Taru Sormusten Herrasta -korttipeliä, niin hän voisi hyvinkin saada sellaisen käsityksen, että minulla on tunteita häntä kohtaan. En halua hänen ajattelevan niin. Enkä halua mitenkään huijata häntä iskemään minua ja sitten antaa pakit, vain jotta saisin selville tunteeko hän vetoa minua kohtaan. Ja minä niin haluaisin, että tämä meidän opiskelijaporukka olisi sellainen iloinen iso perhe, enkä halua vieraannuttaa Harjoittelupaikkarohmua siitä. Vaikka toisaalta ajatus siitä, että hänellä olisikin jotain tunteita minua kohtaan tuntuu melkein petokselta. Hänen piti olla minun kaverini, minun luotettuni, liittolaiseni niitä porukan nuoria vastaan. Ja nyt hän vain laittaa viestiä, että Amia tuu tänne. Lisäksi, hänen viimeisten tietojensa mukaan olen edelleen ihastunut Koodariopettajaan ja Lesteriin, joten mitä hän oikein meinaa? Ehkä hän vain on sellaisen "casual sex" -konseptin mies?

Annan asian olla. En tarvitse mitään validointia. En tarvitse miestä, en tarvitse seksiä. Eihän edellistä kerrasta ole vasta kuin jotain viisi vuotta. Ei luoja. Ehkä minun pitää jotenkin kokeilla käsitellä asiaa terapiassa, kun tauko loppuu, koska olen karttanut aihetta niin tehokkaasti kuin olen vain pystynyt. Terapeuttini on kyllä näiden ihastusteni yhteydessä sanonut, että ehkä en ole ihan täysin kosketuksissa oman naiseuteni kanssa, ja että sen takia kaikki miesjutut tuntuvat vaikeilta, koska on niin iso kynnys muuttua hyvästä jätkästä naiseksi. Toisaalta viime yhteishengauksessa minulla oli jopa mekko päällä. Halterneck-mekko ja kirkkaanpunaista huulipunaa. Ehkä sen takia Harjoittelupaikkarohmu on nyt innostunut iskemään minua?

Sanoinkohan silloin sen viimeviikkoisen yhteishengauksen analyysissä, että kun odotin puistossa muita, joku tuntematon mies tuli iskemään. Hän kysyi vain, että voiko tulla istumaan siihen viereeni ja minun on niin vaikea olla tyly, että en kehdannut kieltää. Yritin olla etäinen ja räplätä vain kännykkää ja laitoin viestiä muille, että no niin, tulkaa joku nyt pian tänne, joku urpo istui tähän mun viereen eikä tajua lähteä pois. Hänellä oli kuulemma tyttöystävä, mutta hän sanoi, että blondit naiset on hänen heikkoutensa. Että sellainen laatumies tällä(kin) kertaa.

Toki tykkään flirttailla miesten kanssa, mutta sitten kun jokin peli muuttuu liian todelliseksi, minulle tulee vain hirveä tarve nostaa kytkintä ja palata turvalliselle "hyvä jätkä" -vyöhykkeelle. Mutta helteen ja tulevan veronpalautuksen innoittamana tilasin itselleni uuden mekon. Ehkä vielä löydän sen naiseuteni, jos superhelteet vielä palaavat ja on taas liian kuuma käyttää pitkiä housuja ja pitkähihaisia poolopaitoja.