Sain tehtyä ne hemmetin tehtävät kokonaan, ne biologian laskuharjoitukset. Viimeksi unohdin ottaa paperit mukaani, joten olin siitä huolimatta ihan pihalla. Tällä kertaa tulostin päätti olla toimimatta. Se yksinkertaisesti tilttaa koko ajan ja valittaa virhettä jatkuvasti. Kohta tulee itku.

Nukuin muutaman tunnin yön aikana. Olo on tokkurainen.

Ulkona on lumimyrsky – minun pitäisi polkea yliopistolle. Istun vielä pyjamassa sohvan reunalla ja mietin, mitä ihmettä minun pitäisi tehdä. Tentti alkaa kymmeneltä, sinne pitäisi jotenkin siihen mennessä päästä. Sen jälkeen on heti laskuharjoitukset. En voi mennä paikalle ilman tehtäviä taas. En ehdi mitenkään kopioimaan kaikkea kirjoittamaani käsin paperille.

Miksi kaiken pitää olla aina niin kauhean vaikeaa? Miksi kaikki on aina minua vastaan? Aina pyörän lukoista tulostimiin ja säähän.

Eikä ruikuttaminen auta. Pitää kai yrittää skarpata ja pelastaa se, mitä pelastettavissa on.