Olen ilmeisesti saavuttanut uuden sikeäunisuuden tason. Olen kyllä aikaisemminkin ollut heräämättä siihen, kun soimassa on ollut herätyskello tai kännykän herätystoiminto, mutta kun kännykkä on ollut herätystoiminnolla värinähälytyksen kera, on se aina saanut minut pelästymään niin, että olen melkein pompannut ilmaan. Mutta ei näköjään enää.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Näin taas unta. Siinä oli joku juttu, että meidän koulusta lähti porukkaa bussilla jonnekin. Minä sain vallattua paikan melkein edestä. Se harmitti minua, koska NN meni yleensä aina taakse. Tällä kertaa kuitenkaan ei, vaan hän tuli melkein taakseni, meidän välissä oli vain yksi penkki. Minun viereeni tuli Jes, joka valitti siitä, että olin tullut niin eteen. Sitten hän muuttui kuitenkin Naniksi aika pian. Ja bussimatka muuttui kävelyksi. Me käveltiin parijonossa eteenpäin aika nopeaa tahtia.
Yhdessä vaiheessa katsoin taaksepäin ja näin, että NN oli nyt jonon puolivälissä. Minua ärsytti ja sanoin Nanille, että ”Mister 'R' laahusti jonon puolivälissä”. En ikinä kutsu häntä noin ja Nan käsitti väärin. Meille tuli riita. Se pätkä on poistettu. Minä en saa kertoa. Se on salaisuus. En minä varsinaisesti luvannut mitään, mutta Nan luottaa minuun. Sinänsä jotenkin ei kivaa, koska asia vaivaa minua jonkin verran.
No, sitten me pääsimme päämääräämme ja minä jäin tietysti innokkaasti odottamaan, koska NN tulisi. Huoneessa oli kumma akvaario ja sen reunalla oli vihreä hämähäkki. Tönäisin Nania hieman ja osoitin hämäräkkiä. Nan sanoi, että hänestä se ei näyttänyt hämähäkiltä. Minäkin katsoin sitä tarkemmin ja se näytti ehkä sittenkin enemmän joltain limaiselta levältä. Nan sanoi, että hänestä se näytti melkein ihmiseltä. Silloin se vihreä levämäinen olio muuttui ihmisen kasvoiksi. Vähän sellaisiksi, kun Harry Potter ykkösen lopussa, kun Voldemortin savupatsas saa ne kasvot. Samalla lailla ne vihreät kasvot syöksyivät minua kohti. Heräsin siihen, että melkein koko yöpöytäni tärisi, kun kännykän herätystoiminto oli herättänyt värinällä jo melko kauan.
Tänään olen katsonut ”Muinaisten petojen matkassa” –dokumentteja, jotka nauhoitin joskus ajat sitten kun ne tulivat telkkarista. Olen taas vaihteeksi tylsistynyt. Ja nousin vasta kahdentoista jälkeen. Että kiva. Ja illalla olo oli aika tuskainen, kun sain melkein migreenikohtauksen, mutta onneksi se meni ohi.
Ulkona näyttää jo aika keväiseltä. Siellä tuulee kauheasti ja lunta ei ole oikeastaan enää missään. Huomenna on tiistai. Kuukausi ja kaksi viikkoa. En minä sitä laske, mutta laitan kyllä merkille aina kun on kulunut taas kerran viikko. Ei kun ei! Siitä onkin vasta kuukausi ja yksi viikko! No jaa, ihan sama. Mitä väliä silläkin olisi.
Minä olen aina tykännyt keväästä. Tänä vuonna se ei vain tunnu kauhean kivalta. Äiti vaihteeksi hössöttää taas niistä ylioppilasjuhlista. Minua ei voisi kiinnostaa yhtään vähempää ja äiti kyselee sitten, että millaiset kutsukortit lähetetään ja hankitaanko lisää lasisia shampanjalaseja vai hankitaanko muoviset. Siis minulle ei ole mitään väliä ja olen sanonut sen ties miten monta kertaa, mutta äiti jankuttaa aina vain niistä samoista asioista. Se ärsyttää.
Eilen valvoin taas vaihteeksi pitkään ja katselin Nightwishin video-blogia. Sen aikana tulin ajatelleeksi, että suomi on varmaan jotakuinkin rumin kieli mitä on. Tai ei sinänsä ruma itsessään, mutta sillä voi puhua paljon rumemmin kuin esimerkiksi englanniksi. Videoissa oli englanninkieliset tekstitykset, mutta ne olivat törkeän laimeita verrattuna siihen suomenkieliseen. Huh huh. Meillä on paljon enemmän ja paljon voimakkaampia kirosanojakin kuin englannissa ja niihin pystyy liittämään muita sanoja, että kokonaisuus tulee oikein rumaksi.
Olen vaihteeksi tylsistynyt ja vailla tekemistä. Silmät on vieläkin vähän turvonneet. Eilen ne olivat aivan kauheassa kunnossa ja niitä kirvelsi koko ajan ja silmän alusta oli niin turvonnut, että näytin suunnilleen siltä, miltä joku näyttäisi valvottuaan kuukauden putkeen. Nyt näyttää jo jonkin verran paremmalta. Ja tuntuu. Olen myös listannut pääsykoepäivät ja huomannut, että Kuopion ja Helsingin farmaseuttisien tiedekuntien pääsykokeet ovat samana päivänä ja samaan aikaan. Että ilmeisesti en sitten hae Helsinkiin. Mietin myös sitä, että jos hakisi sittenkin vielä opiskelemaan myös kirjallisuutta jonnekin. Lähinnä kai ainoa varteenotettava vaihtoehto olisi Jyväskylä, kun sen lisäksi sitä opetetaan vain Oulussa, jonne en aio hakea. Olisi ihan mielenkiintoista. Pitäisi vain sitten hankkia vielä yksi pääsykoekirja. Ei sillä, se vaikuttaa paljon mielenkiintoisemmalta verrattuna siihen ihmisen fysiologia -könttiin. Joo, haetaan sinnekin. Saa ainakin tekosyyn hankkia jonkun kirjan ja lukea sitä kannesta kanteen.
Paistaisi edes aurinko kunnolla, niin voisi mennä ”ottamaan aurinkoa” pihalle toppatakki päällä. Se on niin mukavaa vain loikoilla auringossa. Se tuntuu jotenkin kauhean rentouttavalta, kun aurinko lämmittää ja valaisee. Phantom of the Operan musiikki pyörii yhä mielessä.
***
Sometimes it seemed if I just dreamed,
somehow you would be here...
