Ahdistaa. Pitäisi tehdä yliopiston ilmoittautumisia, mutta yksi kurssi ei vain ilmesty sinne. Se on yksi neljästä kurssista, joista yksi on pakko suorittaa, joten se ei ole edes sellainen, mihin kaikki automaattisesti ilmoittautuisivat. Ja olen yrittänyt katsoa ja opinto-oppaassa sanotaan, että se alkaa 9.1.2014, mutta ilmoittautumiseen sitä ei ole tullut. Ja tämä viikko on aikaa ilmoittautua ja muut kurssit kyllä löytyvät, mutta tuo vain ahdistaa. Olin jo ajatellut, että saan kuin saankin varmaan kaikki ensimmäisen vuoden pakolliset suoritettua, mutta en kai sittenkään saa.

Oltiin katsomassa Jaskan kanssa toinen Hobitti-leffa yöllä. Ei se ollut ihan minun makuuni, osa kohtauksista oli hienoja, mutta siinä oli liikaa sitä "parkouria", niin kuin Jaska asian ilmaisi. Liikaa yliluonnollista selviämistä kaikenlaisista tilanteista ja taisteluista ja kaikesta. Enkä ole Evangeline Lillyn fani, ja koska hänen avullaan oli luotu ihan keksitty ylimääräinen sivujuoni, tykkäsin hänestä vielä vähemmän. Legolaskin näytti jotenkin tuhdimmalta kuin aikaisemmissa leffoissa. Menin sitten yöksi Jaskalle.

Haluaisin hankkia Jaskalle jotain pientä joululahjaksi, sillä hän on tehnyt myös joitain pieniä eleitä minulle, sellaisia kivoja ja huomaavaisia, joita ei olisi ollut pakko tehdä. Hän esimerkiksi törmäsi jossain johonkin Elvistä matkivaan esiintyjään, ja koska hän tietää, että tykkään Elviksen musiikista, hän sitten yhtenä päivänä vain toi minulle sellaisen kuvan tästä Elvis-esiintyjästä, jossa oli luki erityisesti että "Amialle", ja sitten siinä oli sen esiintyjän nimmari. Juuri tuollainen todella kiva ele! En vain tiedä yhtään, mitä itse voisin tehdä Jaskalle. Ehkä olen jotenkin mielikuvitukseton, tai sitten Jaska on vain vaikeampi ihminen jolle keksiä jotain kuin minä. Tai voi olla molempiakin. Hänellä ei ole mitään kiinteitä suosikkeja, vaan hän muuttaa mieltään asioista vähän väiä. Se koskee vain ihan kaikkea, hänellä on vain sellaisia innostuneisuuden vaiheita, jotka menevät sitten jossain vaiheessa ohi, ja minä yleensä opin sen sitten vasta jälkikäteen, että nyt on taas joku uusi vaihe. Enkä haluaisi antaa jotain vain antamisen vuoksi, vaan tehdä sellaisen eleen, että Jaska ajattelee, että hei vau, tuo muisti, että pidän tuosta, todella kiva ajatus.

Ja nekin asiat, jotka ovat enemmän pysyviä seikkoja Jaskan elämässä, ovat sellaisia, jotka minusta eivät tee niin hyvää hänelle. Haluaisin vain jotenkin osoittaa Jaskalle, että kuuntelen, mitä hän sanoo, ja että välitän hänestä. Ja hän tuli tuonne katsomaan keskellä yötä Hobittiakin, vaikka leffateatterit ahdistavat häntä, ne kaikki ihmiset saavat hänet ahdistumaan. Ja minä olen voinut nyt ajatella viime päivät vain tuota yliopistojuttua ja sen yhden kurssin puuttumista ilmoittautumisesta, ja Jaska eilen kommentoi, kun selitin sitä ahdistustani, että minä olen välillä niin huvittava kun valitan niin paljon. Ja minä tiedän, että valitan, ja tiedän, että se välillä ärsyttää Jaskaa, ja luin jonkun tutkimuksenkin joskus, että valittamisen kuuleminen ei tee hyvää mielenterveydelle. Mutta silti valitan. Ja se ärsyttää vähän itseänikin, mutta en oikein edes huomaa sitä aina, että taas valitan. Ehkä minulla on sellainen valittava sävy, jos kerron jostain, josta en pidä.

En tiedä. Jotenkin on koko ajan ahdistunut olo ja viikko tuntuu menevän nyt niin hitaasti, kun koko ajan odotan, että se kurssi ilmestyisi sinne, tai että tulisi torstai ja olisi terapia, jolloin voitaisiin sopia kevään aikataulusta niin että tietäisin mihin ryhmiin ilmoittaudun. Ja ahdistaa kai vähän sekin, että ollaan nyt nähty Jaskan kanssa aika paljon, niin mietin, että jos hän ei saa tarpeeksi omaa tilaa, niin sitten häntä alkaa ahdistaa tämä meidän suhde taas. Ja äitini tulee perjantaina käymään, ja sitten pitäisi miettiä taas sitä joulua...

Ehkä tämä johtuu vähän siitä leffastakin, että minulla on jotenkin väsynyt olo. Ei jaksaisi yrittää selvittää kaikkia juttuja juuri nyt, kun haluaisi vain olla rauhassa. Mutta kun kaikki pitää selvittää nyt tämän viikon aikana. En tiedä mitä sanoisin enää. Todella ahdistunut ja epämukava olo.