Joo, ei ole tullut kirjoitettua nyt viikonlopun aikana, kun on ollut kauhea kiire. Ja toisaalta olen taas rentoutunut ja ladannut akkujani. Siihen minun viikonloppuni oikeastaan kuluvat, enkä ole netissäkään niin kauheasti (en ainakaan verrattuna siihen, mitä voisin olla). Periaatteessa vain linnoittaudun sohvalle telkkarin ääreen, laitan jonkun DVD:n pauhaamaan taustalle samalla kun yritän väkertää jotain pakollisia koulujuttuja. Tai kun syön.

Minun viikonloppuni ovat muuttuneet taas hieman BED:n suuntaan. Varmaan se tästä kuitenkin helpottaa, kun stressi vähenee (huomenna on vielä fysiikan koe (johon päästäkseenkin pitäisi laskea tänään vielä 17 laskua), mutta sen jälkeen seuraava koe on vasta marraskuun lopulla). Nyt se on kuitenkin lipsunut kauheaan yliahmimiseen viikonloppuisin eikä tunnu kauhean hyvältä. Ei minun painoni ole kauheasti noussut, ei ainakaan kauhean kauheasti, se on siinä -3 kilon paikkeilla nykyisin. Ja siis se nollahan olisi se korkein paino, mitä minä olen ikinä painanut, ja jonka yli ei saa mennä ikinä.

Mutta mutta. Minä päätin niistä 17 laskusta huolimatta kirjoittaa kuitenkin vielä tänään, koska huvitti kertoa yksi juttu, joka nyt tuntuu aika törkeän typerältä. Joo, eli minua ei huvita kertoa sitä enää. Se ei liity mihinkään, vaan oli vain jotain minun mielestäni huvittavaa, mutta ei silti niin huvittavaa, että sitä tässä ihan mihinkään liittymättä selittäisin.

Huomenna on kuitenkin ensiksi koulua 15:15 (tai koska uskontoa on viimeisenä ja se opettaja pitää aina yli (koska hän on niin pelottava, ettei kukaan uskalla huomauttaa, että tunti loppui jo (ja jos uskaltaakin, hän toteaa kireästi "vielä on minun kelloni mukaan puoli minuuttia työskentelyaikaa"), niin me päästään luultavasti lähemmäs 15:25) asti. Sen jälkeen tasan kello neljältä alkaa hylätyn uusinta, jossa minä suoritan (siis jos saan ne tehtävät tehtyä) fysiikan, jonka olen opiskellut (opiskellut ja opiskellut) itsenäisesti. Sen jälkeen olisi 17:45 kuoro, jonka jälkeen 18:45 olisi musiikinteoria, mutta minulla on 19:00 se autokoulun pimeänajo. Ei mitenkään yhtään rankka päivä. Eli riippuen siitä, miten pitkään se pimeänajo kestää, olen kotona kuitenkin oletettavasti joskus kahdeksan jäljestä.

Ja huomiseksi pitäisi olla pari muutakin juttua tehtynä, mutta minä olen pakertanut fysiikkaa koko viikonlopun. 60% tehtävistä piti olla vihkossa (laskettuna tai kopioituna) ja minä päädyin sitten laskemaan ne itse. Ja se 60% tarkoittaa täsmälleen 63 tehtävää, joista olen nyt tehnyt 46. Kauhea homma vielä edessä, vaikka olen yrittänyt säästää edes hieman todennäköisesti helppoja tehtäviä, niin minusta tuntuu, että se 17 on vielä lujassa. Ja olen jo yrittänyt kaiken laisia jippoja epätoivoisena (koska ne laskut on siis ihan käsittämättömän vaikeita ja työläitä), joihin kuuluu esimerkiksi saman laskun laskeminen kahteen kertaan eri paikkaan. Eh, en tiedä, miten tarkkaan se opettaja tarkistaa nämä laskut, mutta olen kuitenkin realisti: en ikimaailmassa saisi 60% laskuista laskettua, vaikka minulla olisi ikuisuus aikaa. Ja koska tunneilla olisin laskenut vielä vähemmän, olen ajatellut, että voin ihan hyvin vähän venyttää sääntöjä ja yrittää hankkia itseni edes siihen kokeeseen, joko sitten puhtain keinoin tai likaisin.

Joo, Amia venyttää sääntöjä taas vaihteeksi. On kuitenkin tyhmää, että jos tunneilla ei laskisi yhtään ainutta laskua, vaan pelkästään kopioisin ne, niin nyt minun pitää haalia ne 63 laskua vihkooni. Ja olen sentään laskenut 45 tehtävää aivan itse. Onhan se ihan eri asia, jos olisin lainannut vain vihon joltakulta ja kopioinut siitä. Joo, miksi en sitten tehnyt niin? Minä en vain voinut. En vain saanut itseäni pyytämään vihkoa joltakulta. Minä en halua aina mennä pyytämään jotain muilta ihmisiltä, koska pelkään, että he ajattelisivat sen jälkeen, että lähestyn muita ihmisiä vain silloin, kun yritän saada heistä jotain hyötyä irti. Mieluummin hakkaan päätäni seinään laskujen laskemista yrittäessä, kun menen pyytämään vihkoa lainaksi joltain, jonka kanssa yhteistä on vain ne fysiikan tunnit.

Mutta mitäpä tässä enää turhia höpöttelemään, sähkömagnetismi odottaa.