Jaska on vielä täällä. Tuli illalla, oli yötä, ja päätti ottaa nokoset joskus kymmenen minuttia sitten, ja minä lähinnä istun koneella ja yritän järkeillä. Jotenkin olo on aika tunteeton. Ei tunnu hyvältä eikä pahalta.

Jaska sanoi eilen täällä ollessaan, että haluaa vielä yrittää, että hänestä tuntuu kuin menettäisi jotain arvokasta, kun ei ole minun kanssani. Tänään aamulla kysyin häneltä, että olisiko hän tullut eilen, jos ei olisi ollut niin himoissaan, niin puutteessa. Hän vastasi, että todennäköisesti ei. Ei se liikuttanut mieltäni puoleen tai toiseen. Nyt taas istun ja mietin, että mitä nyt. Jaska ehkä kohta herää, vaikka yritän näpytellä näppäimistöllä mahdollisimman hiljaisesti, joten varmaan tämä kirjoitus jää sitten tähän. Ei mielessä ole edes paljon muuta, josta voisin edes kirjoittaa. Mietin että laittaisin Sallalle viestin, että huvittaisiko häntä tehdä tänään jotain. En aio kertoa hänelle mitä tapahtui. En ennen kuin tiedän itsekään että mitä se oli. Mietin myös, että pitäisi jatkaa sitä kotiläksyn lukemista, sain luettua viikon 14 läksysivusta vasta 6, Benjamin Franklinin osuuden, Poor Richard.

Pitäisi ehkä käydä myös kaupassa tänään, kokis on lopussa.